Personal trainer -blogi

Päivitys 29.7.2024

Kuntoliikunnan hyödyt

Liikunta tuottaa ihmiselle valmiuksia toimia ja luo hyvää vastapainoa ajattelulle. Kuntoliikunta on ihmisen fyysisen kunnon kehittämiseen tähtäävää liikuntaa.

Minä personal trainerina haluan luoda yksilö- ja yhteisötason muutosta kohti liikunnallisempaa elämäntapaa, jossa tuotetaan kuntoliikunnan avulla työkykyä, hyvinvointia ja terveyttä.

Päivitys 30.7.2024

Laihduttaminen liikunnan avulla

Liikunnan avulla voi tehostaa laihduttamista. Keskeinen tapa laihduttaa liikunnan avulla on harrastaa matalasykkeistä liikuntaa, kuten kävelyä, paljon. Jos ylipainoa on paljon voi käydä kuntosalilla harrastamassa matalasykkeistä liikuntaa cross trainerilla tai soutulaitteella. Myös uiminen on hyvä keino harrastaa liikuntaa, jossa nivelet eivät rasitu.

Päivitys 30.7.2024

Mielenterveys, kognitiivinen terveys, kuntoliikunta

Kuntoliikunnan avulla voidaan luoda myös hyvää mielenterveyttä ja kehittää kognitiivista terveyttä. Kognitiivisella terveydellä tarkoitan älyllistä terveyttä ja kykyä ajatella nopeasti, tarkasti ja täsmällisesti.

Kognitiivisen terveyden edistämiseksi on kehitetty myös erilaisia älypelejä. Näissä älypeleissä vaaditaan muistia, ajattelua, nopeita refleksejä ja päättelyä.

Kerron lisää myöhemmin, miten kognitiivista terveyttä voidaan kehittää kuntoliikunnan ja terveen ja monipuolisen elämäntavan kautta.

Päivitys 31.7.2024

Puitteet ja rakenne kognitiivisen kunnon henkilökohtaiseen valmennukseen

Yhä useampi suomalainen tekee työtä, jossa tarvitaan älyn (kognition) toimintoja, kuten muistia ja päättelykykyä ja reaktionopeutta. Tarvitaan puitteet ja rakenteet ja ohjeet siihen, miten kognitiota voi kehittää työkyvyn parantamiseksi.

On olemassa useita erilaisia älypelejä. Keskeisesti brain training -pelit, kuten Lumosity ja Elevate, ovat hyödyllisiä oman kognition parantamiseksi. On mahdollista, jopa todettua, että brain training -peleillä ei ole siirtovaikutusta, eli harjoituksen hyödyt eivät siirry toiminnasta toiseen.

Mielestäni suomalaisten psykologian asiantuntijoiden pitäisi luoda puitteet ja rakenne siihen, miten kognitiota voi kehittää paremmaksi. Tarvitaan kognition henkilökohtaisia kuntovalmentajia.

Päivitys 1.8.2024

Käveleminen kunnon kehittämisessä ja painonpudotuksessa

Käveleminen on hyvä keino kuluttaa kaloreita ja sitä kautta pudottaa painoa. Käveleminen on rauhallista liikuntaa, jota moni pystyy harjoittamaan jopa yli 10 tuntia viikossa.

Kun ihminen harjoittaa kävelyä, ihminen voi kuunnella musiikkia tai äänikirjoja, millä ihminen saa suurta hyötyä. Toinen keino on myös käveleminen luonnon keskellä luontopolkuja pitkin, jossa ihminen aistii metsän rauhoittavan vaikutuksen.

Päivitys 1.8.2024

Kuntoliikunta ja väkivallattomuus

Kuntoliikunta auttaa fyysisen kunnon kehittämisen lisäksi psyykkisen ja emotionaalisen kunnon parantamisessa. Jos ihminen on väkivaltainen toista ihmistä kohtaan, se usein johtuu emotionaalisesta ja psyykkisestä kyvyttömyydestä olla väkivallaton.

Harrastaessaan kuntoliikuntaa, kuten esimerkiksi kävelyä, ihminen pääsee tilaan, jossa ajattelu rauhoittuu ja emootiot tulevat käsitellyiksi. Harrastaessaan kuntoliikuntaa ihminen myös saa etäisyyttä arkeensa ja arkensa ongelmiin.

Eli: Ihminen voi lisätä väkivallattomuuttaan harrastamalla kuntoliikuntaa. Kolme keskeistä tekijää ovat keskeisessä osassa tässä: 1. Kaverit, joiden kanssa harrastaa kuntoliikuntaa. 2. Kuntoliikunnan aikaansaama hyvä olotila: sopivan väsynyt, sopivan valpas, sopivan ajatuksellinen. 3. Ympäristö, jossa harrastaa liikuntaa: pyhyyden kokemus kuntosalilla tai urheilukentällä, luonto linnunlauluinen ja hiljaisuus, tavoitteellinen ja keskittynyt tunnelma.

Päivitys 2.8.2024

Kunnon käsitteestä

Kunto on termi, jolla kuvataan henkilön fyysistä ja psyykkistä ja emotionaalista tilaa. Kunto kuvaa ihmisen toimintakykyä ja terveyttä ja hyvinvointia.

Ihminen voi harrastaa liikuntaa, mutta tarkemmin sanottuna kuntoliikunta on liikuntaa, jolla tavoitellaan hyvää fyysistä kuntoa.

Fyysistä kuntoa voi mitata eri metriikoilla, kuten sykkeen avulla tai hengitystiheyden avulla. Kuntotestejä on monia, tunnetuimmat lienevät Cooperin testi ja erilaiset lihaskuntotestit.

Päivitys 5.8.2024

Kuntoliikunnan temaattiset sisällöt

Kuntoliikunta on liikuntaa, jossa tavoitellaan ihmisen fyysisen kunnon parantumista. Fyysisen kunnon parantuminen näkyy esimerkiksi siinä, miten ihminen suoriutuu kuntotesteissä.

Päivitys 9.8.2024

Kognitiivinen kunto

Uskon, että tulevaisuudessa on uusia ammattinimikkeitä liittyen henkilökohtaiseen kuntovalmennukseen: kognitiivisen kunnon valmentaja ja emotionaalisen hyvinvoinnin valmentaja. Tarvitaan luovaa älyä ja edelläkävijöitä, jotka hahmottavat kognitiivisen kunnon ja emotionaalisen kunnon kehittämisen näkökulmia ja käytänteitä ja teoriaa.

Päivitys 9.8.2024

Kognitiivisen kunnon osa-alueet

Eräs hyvä kognitiivisen kunnon kehittämis-ohjelmisto on Lumosity. Lumosityssä brain training -pelit ovat jaettu seuraavasti: muisti, huomio, ongelmanratkaisu, joustavuus, nopeus, kieli ja matematiikka. Mielestäni tämä jako on hyvä.

On kerrottu, että brain training -pelit eivät nosta älykkyysosamäärää, mikä johtuu siitä, että peleillä ei ole siirtovaikutusta. Keskeisesti ajatellaan, että brain training -peli kehittää vain kykyä siinä pelissä, jota pelataan.

Itse uskon, että brain training -pelit ovat erittäin hyödyllisiä. Kieli-oppimis-applikaatiot, kuten Duolingo tai Memrise voidaan ajatella olevan myös osaltaan brain training -pelejä, koska ne auttavat oppimisessa kehittämällä muistia ja ongelmanratkaisua (esimerkiksi lauseen muodostaminen).

Päivitys 12.8.2024

Ruokailu liittyen kuntoiluun

Kuntoilija tarvitsee monipuolista ruokaa jaksaakseen ja kehittyäkseen. Erityisesti proteiinin ja hiilihydraatin riittävä saaminen on tärkeää. Tärkeää on myös, että kuntoilija syö hyvänmakuista ja kiinnostavaa ja mielihyvää tuottavaa ruokaa.

Kuntoilijan pitää myös muistaa pitää taukoja sportti-ruoan syömisestä ja syödä herkkuja. Jos kuntoilija rutinoituu liikaa, hänestä saattaa tulla ehdoton, mikä aiheuttaa äärikäyttäytymistä.

Päivitys 12.8.2024

Tavoitteellinen liikunta, ylikunto ja lepo

Ihminen, joka liikkuu tavoitteellisesti harrastaa kuntoliikuntaa. Ihminen joka liikkuu tavoitteellisesti saadakseen suhteellista menestystä harrastaa/ tekee työkseen urheilua.

Tavoitteelliseen liikuntaan liittyy riski ylikunnosta. Ylikunto on väsymystä ja toimintakyvyttömyyttä. Ylikunnossa oleva ihminen ei kykene suoriutumaan tavallisella omalla tasollaan, vaan suoriutuu heikommin, mahdollisesti ei ollenkaan.

Ylikuntoon menemistä estääkseen liikkujan on levättävä. Lepo on välttämätöntä: Jos et lepää ajoissa, lepäät sitten myöhemmin. Lepo on välttämätöntä.

Lepo on keskeisesti paikallaan oloa, hyvän ja ravitsevan ruoan syömistä ja nukkumista. Liikkujan tulee kunnioittaa lepoa samaan tapaan kuin hän kunnioittaa liikkumista.

Päivitys 12.8.2024

Tämän personal trainer -blogini tavoitteet ja sisällöt ja olemassaolo

Tämä 29.7.2024 aloittamani personal trainer -blogi käsittelee kuntoliikuntaa ja sen sisältöihin liittyvää pohdintaa ja kirjoitusta. Olen liikunta-alalla vasta vasta-alkaja. Keskeisin osaamiseni liittyy henkilökohtaiseen kuntovalmennukseen (eli personal trainer -palveluihin) ja omakohtaiseen kokemukseen kuntoliikunnan parissa.

Olen harrastanut kuntoliikuntaa paljon: jalkapalloa, juoksua, pyöräilyä, uintia, kuntosalilla käyntiä, kävelyä, vaellusta, sählyä ja padelia. Tunnen hyvin omat rajani liittyen kuntoliikuntaan. Keskeisin taitoni lienee tavanomainen kuntoliikunta, eli liikunnan harrastamisen kunnon kehittämisen avulla. Osaan myös edistää hyvää mielialaa ja mielenterveyttä kuntoliikunnalla.

Keskeisin tavoitteeni personal trainerina on kehittyä alansa erinomaiseksi osaajaksi. Haluan auttaa ihmisiä hyvään terveyteen liikunnan avulla. Haluan auttaa päihdekuntoutujia kuntoliikunnan pariin. Haluan auttaa ihmisiä, erityisesti nuoria, integroitumaan yhteiskuntaan ja terveisiin elämäntapoihin: Haluan siis estää syrjäytymistä ja laajemmassa mittakaavassa edistää kansanterveyttä.

Päivitys: 14.8.2024

Juokseminen ja hölkkääminen

Juokseminen on vaativampaa kuntoliikuntaa kuin hölkkääminen. Juoksemisessa on korkeampi syke ja se on raskaampaa muutenkin. Hölkkääminen on rennompaa nopeatempoista jaloittelua, jossa edetään n. 7,5 – 9 km tunnissa.

Juokseminen voi tapahtua samalla nopeudella kuin hölkkääminen, mutta tällöin edetään pidempi matka kuin hölkätessä. Kaikki juokseminen, joka ei ole täysin vaativaa ja raskasta, voidaan ajatella olevan hölkkäämistä.

Päivitys: 20.8.2024

Rutiini ja lihaskunto-treeni

Lihaskunnon kehittäminen vaatii toistuvaa ja säännönmukaista harjoittelua. Tämä tarkoittaa, että lihaskunnon kehittäminen vaatii rutiineja.

Sanotaan, että lihaskunto-treeniä kannattaa kohdistaa eri lihaksiin ja lihasryhmiin 1-3 kertaa viikossa. Tämä tarkoittaa: 1-3 kertaa jalkatreeniä per viikko, 1-3 kertaa yläkropan treeniä per viikko, jne.

Lihaskuntotreeniä voi kuitenkin tehdä joka päivä. Jos treenaa lihaskuntoa joka päivä, on tärkeää tehdä maksimitreeniä 1 krt/vk ja tavallista helpompaa ja kevyempää treeniä jopa joka päivä. Tällainen kevyt ja helppo treeni voidaan ajatella kuuluvan ns. PK-treeniin (eli aerobiseen peruskestävyystreeniin). Tällainen lihaskuntoa hyödyttävä PK-treeni tarkoittaa paljon toistoja alhaisilla painoilla kevyeen hengästymiseen asti.

Päivitys: 20.8.2024

Ylitreenaaminen ja oikea-aikainen tauotus

Itseni treenifilosofia on ollut pitkään ”Train hard!”, eli harjoittele kovaa. Tämä tarkoittaa, että treenataan kovaa ja pitkään.

Kun treenaa kovaa ja pitkään, niin on tärkeää osata tauottaa oikein. Kuinka monta syömishäiriötä ja ylikuntotilaa on syntynyt siitä syystä, että treenataan kovaa, mutta ei osata pysähtyä ja asettaa itseä oikea-aikaisesti tarpeeksi pitkään lepoon (eli täydelliseen treenitaukoon)?

Train hard -treeni-filosofia tarkoittaa, että mennään maksimialueelle erityisesti ajallisesti, millä tarkoitan, että harjoitellaan kovaa pitkään. Kuntoliikkujan ja urheilijan pitää osata asettaa itsensä tauolle ja lepoon riittävän pitkäksi aikaa, jotta keho ja mieli palautuvat.

Kun on treenannut liikaa ja liian kovaa liian pitkään, niin ihminen muuttuu ehdottomaksi ja jäykäksi ajattelultaan: ihminen ei osaa pysähtyä ja asettaa itseään lepoon. Lepo ja pysähtyminen asettavat asioita tärkeysjärjestykseen, ihminen muuttuu iloisemmaksi ja ihminen kerää voimia ja energiaa tuleville treenijaksoille. Rutiineja täytyy rikkoa, jotta elämä ja oleminen pysyvät tasapainossa.

Päivitys: 20.8.2024

Rauhoittuminen ylivireystilasta

Ihminen voi joutua ylivireys-tilaan, jos hän on tehnyt paljon töitä ja harrastanut liikuntaa paljon. Tällainen ylivireys-tila on piirteiltään sellainen, että ihmisen on vaikea rentoutua, ihmisellä on ajattelun vaikeuksia, ihmisen on vaikea olla paikoillaan, ihmisen on vaikea nukkua.

Ylivireystilasta toipuminen alkaa pienin askelin: aikaistaa nukkumaan menoa, välttää kahvin juomista, ei juo alkoholia. Keskeisesti ihmisen olisi ylivireys-tilasta palautuakseen hyvä maata paikallaan sängyssä huomattavasti (eli 1-4 tuntia nukkumisen lisäksi), ja ihmisen olisi hyvä syödä monipuolisesti ja hyvää ravitsevaa ruokaa, ja ihmisen olisi hyvä vähentää tietokoneiden ja (äly)puhelimien käyttöä.

Kun ihminen alkaa toipua ylivireys-tilasta, hän kohtaa huomattavaa levottomuutta ja rauhattomuutta ja jopa toivottomuutta. Ihminen saattaa ylivireys-tilassa ollessaan muuttua ehdottomaksi ja hänelle saattaa tulla käytöshäiriöitä.

Kun ihminen on palautunut ylivireys-tilasta, hän huomaa olevansa rentoutunut ja rauhoittunut ja levollinen ja rauhallinen. Ihminen huomaa levänneensä tarpeeksi ja hänen on helpompi tehdä töitä ja opiskella. Ihmisen ajattelu muuttuu joustavammaksi ja hän on iloisempi ja hän nauttii ihmisten kanssa olosta.

Päivitys 21.8.2024

Herkuttelun tärkeys

Kuntoliikuntaa harrastavan ihmisen on hyvä (kuten kaikkien muidenkin) sallia itselleen herkkuja. Herkut tasapainottavat ruokavaliota ja tuovat mielihyvää.

Jos kuntoliikkuja ei salli itselleen herkkuja, voi ajatella, että liikkujasta on tullut liian ehdoton syömisensä suhteen. Jos ihminen ajautuu ehdottomuuteen ja liialliseen vakavuuteen ja totisuuteen liian pitkäksi aikaa, palautuminen monipuolisempaan elämään voi kestää pitkään.

Herkkujen ei kannata ajatella olevan epäterveellisiä, jos niitä syö osana monipuolista ruokavaliota. Keskeisesti sanotaan, että ihmisen olisi hyvä syödä vähintään yksi lämmin ateria päivässä, niin voi sanoa, että ihmisen olisi hyvä syödä myös vähintään yksi herkku/ jälkiruoka päivässä. Jälkiruoka voi olla vaikkapa kiisseli, hedelmä tai leivos.

Päivitys 21.8.2024

Kuntoliikunta ja mielenrauha

Kuntoliikunnan avulla voi saada mielenrauhaa. Kuntoliikunta lisää parhaimmillaan levollisuutta ja valppautta ja mielenrauhaa. Harrastaessaan kuntoliikuntaa, esimerkiksi kävellessään, liikkujan ajattelu etenee ja keholliset vasteet (emootiot ja tunteet) eivät saa liikaa voimaa ja aiheuta ajatusjumeja.

Aina kun puhutaan kuntoliikunnasta pitää puhua ja muistuttaa levosta osana kuntoliikuntaa. Levon voi ajatella sisältyvän kuntoliikuntaan, koska kuntoliikunnan hyödyt eivät toteudu ilman lepoa. Jos henkilö ei lepää riittävästi, ihmisen toimintakyky (työkyky ja elämänilo) saattaa heikentyä huomattavasti.

Päivitys 21.8.2024

Ahdistus ja toimintavalmius

Ahdistus on tunne, jossa ihminen saattaa olla poissaoleva, toimintakyvytön ja peloissaan ja passiivisen kiihtynyt. Kun ihminen, kohtaa ahdistusta hänen on yleensä ratkaistava tämä tunne jotenkin, eli: esimerkiksi tekemällä hengitysharjoituksia, istahtamalla paikoilleen 1-3 minuutiksi, tai keskustellen kaverinsa tai läheisensä kanssa.

Ihmisellä on hyvä olla kyky kestää ahdistusta. Voimakas ahdistus saattaa aiheuttaa muuntuneita tajunnantiloja ja todellisuudentajun vääristymistä ja haitallista vääristynyttä tilannekuvaa. Jos ihminen kohtaa ahdistavan tilanteen, helpoin tapa käsitellä ahdistusta on hengittää muutaman kerran syvään ja laskea päässä vaikkapa kymmeneen.

Parhaimmillaan ahdistus tuottaa ihmiselle toimintavalmiuden, joka pitää sisällään keskittymistä ja valppautta ja kykyä toimia ja tuottaa vaikkapa uutta ajattelua. Ahdistuksen kääntäminen voimavaraksi ei ole helppo ja nopea prosessi, mutta taitona ahdistuksen kääntäminen voimavaraksi on todella erinomaisen loistava taito.

Päivitys: 22.8.2024

Valmennuksen periaatteet

Personal trainer on henkilökohtainen kuntovalmentaja. Personal trainer pyrkii lisäämään valmennettavansa hyvinvointia ja terveyttä ja suorituskykyä urheilun ja kuntoliikunnan avulla.

Personal trainerin kannattaa pohtia omaa suhdettaan valmennukseen ja omia valmennuksen periaatteitaan. Personal trainerin valmennus-filosofia ja -periaatteet ovat keskeisesti personal trainerin omannäköisyyttä ja persoonallisuutta lisäävä ja luova ja kehittävä asia.

Päivitys: 28.8.2024

Miksi ryhdyin personal traineriksi?

Ryhdyin personal traineriksi, koska halua luoda terveyttä Suomeen kuntoliikunnan avulla. Kuntoliikunnan avulla voidaan parantaa kansanterveyttä.

Tällä hetkellä olen aloittelemassa omaa yritystäni, jolla kauppaan personal trainer palveluja ja valtiotieteellisiä palveluja. Minun tuottaman henkilökohtaisen kuntovalmennuksen ydinidea on auttaa asiakastani eteenpäin kuntoilijan urallaan, eli inspiroida ja kannustaa ja motivoida, mutta myös opettaa ja perehdyttää ja valmentaa.

Päivitys: 3.9.2024

Pitkäjänteisyys

Jotta ihminen saisi tuloksia kuntoliikunnassa, ihmisen olisi hyvä olla pitkäjänteinen. Pitkäjänteisyys on sisua, periksiantamattomuutta ja jaksamista.

Pitkäjänteisyyttä voi harjoitella. Pitkäjänteisyyttä voi harjoitella myös kuntoliikunnan avulla, kuten kestävyysjuoksun avulla.

Päivitys 6.9.2024

Liikkuvuus

Liikkuvuuden harjoittelu on tärkeää. Hyvää liikkuvuus mahdollistaa laajat liikeradat, joista on hyötyä, jos katuu.

Liikkuvuutta harjoitellaan erityisesti hallituilla dynaamisilla venytyksillä, joissa haetaan ääriasentoja. Liikkuvuutta voi harjoitella joka päivä.

Päivitys 10.9.2024

Väsymys ja kuntoliikunta

Ihmisen tarvitsee lepoa, mutta ihmisen on myös hyvä osata taistella väsymystä vastaan. Väsymys-taitoja voi kehittää mm. harjoittamalla valvomista jonkin verran. Väsymystä vastaan oppii taistelemaan harjoittelemalla.

Ihminen voi altistaa itseään väsymykselle liikkumalla paljon, valvomalla ja paastoamalla. Väsymyksen kanssa ei kuitenkaan sovi leikkiä, koska liiallinen väsymys voi pahimmillaan olla hengenvaarallista.

Päivitys 11.9.2024

Liikunnan ilo

Ihminen tykkää tehdä asioita, jotka tuottavat hänelle iloa ja nautintoa. Kuntoliikunta lienee yksi terveellisimmistä tavoista saada elämään levollisuutta, ryhtiä, iloa ja mielenkiintoa.

Kuntoliikunta on liikuntaa, joka tähtää fyysisen ja hieman psyykkisenkin kunnon kehittämiseen paremmaksi. Kuntoliikunta on myös toimintakykyä ja kuntoa ylläpitävää toimintaa.

Kunnon kehittymistä voi seurata tekemällä itselleen kuntotestejä, joissa mitataan sen hetkinen kunnon taso. Kuntoliikuntaan kuuluu myös keskeisesti lepo, jonka kuuluukin olla levottomuutta ja rauhattomuutta aluksi aiheuttavaa. Lopulta, kun ihminen on levännyt riittävästi, hän kykenee suoriutumaan paremmin harjoittelusta ja kokee myös keveyttä ja rentoutta ja iloa liikunnan harrastamisesta.

Päivitys 12.9.2024

Lepo ja lepääminen

Lepo on asia, joka otetaan vapaaehtoisesti tai sitten se otetaan pakolla. Ihmisen, joka harrastaa kuntoliikuntaa, on osattava liikkumisen ohella myös levätä. Lepääminen on yksinkertaista, mutta ei välttämättä helppoa.

Lepääminen on yksinkertaisesti tekemättömyyttä: sängyllä makaamista ja rentoutumista. Lepäämistä on monenlaista: psyykkinen lepo, fyysinen lepo, sosiaalinen lepo. Kaikkia näitä lepoja ei tarvitse ottaa samalla kertaa, ja tämä oivallus voi helpottaa kuntoliikkujaa paljonkin.

Itse lepään seuraavasti: kun lepään fyysisesti, teen asioita jotka kuormittavat psyykeä ja sosiaalista minääni. Kun lepään psyykkisesti, harrastan kuntoliikuntaa. Kun lepään sosiaalisesti, harrastan psykologisia suoritteita.

Lepo voi olla ja kannattaakin olla rutinoitunutta. Jos ihminen ei kykene lepäämään, hän saattaa ajautua tilanteeseen, jossa hän tarvitsee apua lepääkseen: Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi pitkäkestoinen psyykkinen rasitus, jonka seurauksena henkilö ei kykene pysähtymään ja asettumaan paikoilleen.

Keskeinen asia lepäämisessä on oivallus, että lepo on tekemättömyyttä, taukoa: taukoa kuntoliikunnasta, taukoa henkisestä ja psyykkisestä rasituksesta kuten työstä, taukoa sosiaalisista tapahtumista.

Levon alussa ihminen saattaa olla ylikierroksilla, jonka takia olotila, joka syntyy levon alussa on sietämätön. Itse kohtaan muutaman kerran vuodessa tilanteen, jossa en kykene pysähtymään. Tällaisessa tilanteessa asetan itseni kuntoliikuntakieltoon ja makaan sängyllä paljon (tehden hengitysharjoituksia) ja syön monipuolisesti ja ravitsevasti.

Päivitys 19.9.2024

Herkut kuntoliikunnan ravintona

Herkkuruoat, kuten suklaapatukat ja kaurakeksit ja pulla, ovat erinomaisia kuntoliikunnan energian antajia. Herkkuruokien syöminen saattaa myös ennaltaehkäistä ehdotonta ajattelua ja käyttäytymistä, kuten syömishäiriötä.

Herkkujen syöminen pitkien kuntoliikunta-suoritteiden aikana on jopa järkevää ja viisasta, koska pitkien suoritteiden aikana tarvitaan nopeasti imeytyvää ja energiaa antavaa ravintoa. Täytyy myös muistaa, että sokeri on piristävä ravinnon muoto, joka auttaa ylläpitämään keskittymistä ja korkeaa suoritustasoa. Sokeri on kuitenkin myös epäterveellinen ravinnon muoto, jota ei kannata liikaa syödä.

Päivitys 23.9.2024

Kuntoliikunnan aktiivisuuden ja levon suhde

Kuntoliikunnan tarkoitus on kehittää liikkujan fyysistä kuntoa. Kehitykseen tarvitaan ainakin kolmea asiaa: sopiva ruokavalio, sopiva levon määrä, sopiva määrä liikuntaa. Keskeisesti kuntoliikunta auttaa myös mentaalista ja psyykkistä puolta, koska pitkät liikuntasuoritukset vaativat staminaa (henkinen ja fyysinen kestävyys) ja kehitys tapahtuu kurinalaisella tekemisellä.

Voidaan sanoa, että levon pitäisi olla yksi keskeisimpiä ja tärkeimpiä asioita kuntoilijalle. Ilman lepoa ihminen tulee ylirasittuneeksi ja tällaisessa tilanteessa ei tapahdu suotuisaa kehitystä.

Keskeinen motivoiva ja helppo tapa varmistaa riittävä lepo on dynaaminen lepääminen, joka tarkoittaa seuraavaa: Kuntoilijalla on kolme aluetta, joilla rasittua: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kuntoilija voi levätä aina yhdellä näistä, jolloin lepo ei ole välttämättä ole tylsää ja vastenmielistä. Dynaamisessa lepäämisessä kuntoilija lepää kuin itsestään ja huomaamatta.

Päivitys 24.9.2024

Nukkuminen ja kuntoliikunta

Nukkuminen on todella tärkeää ihmiselle. Ihminen tarvitsee nukkumista pysyäkseen elossa.

Kuntoliikkujan on hyvä varmistaa, että nukkuu hyvin ja riittävästi. Nukkumisen aikana ihmisen keho ja mieli palautuvat rasituksesta.

Päivitys 15.10.2024

Yritykseni toimintaa

Olen nyt ollut personal trainer -yrittäjän noin kuukauden. On ollut hyviä päiviä ja on ollut huonoja päiviä. Tällä hetkellä keskeisesti tarvitsen uusia asiakkaita, jotta pystyn elättämään itseni henkilökohtaisella kuntovalmennuksella.

Keskeisesti olen ajatellut luoda hieman erilaista kuntovalmennusta, eli kuntovalmennusta, jossa en pelkästään pyri kehittämään fysiikkaa vaan myös ajattelua ja kognitiivisia toimintoja. Tarkoitukseni on siis yhdistää brain training (eli kognition harjoittaminen) personal trainingiin.

Päivitys 17.10.2024

Cognitive personal training

I am writing this in English, because I think it is important. This short update is about cognitive training for better health.

I have been doing cognitive training since I was a 16-year-old boy in 2005. I started to do brain training, because I lost my ability to learn. This inability to learn was a shock to me.

I started to play brain training games in Nintendo and Nokia mobile phone. I also started to play chess and go. I learned chess following this rule: lose your 100 first games as fast as you can.

In Nintendo I played Dr Kawashima’s Brain Training games and Tetris and Chess Master 10 and Big Brain Academy. I think Big Brain Academy is still the best brain training game of all time.

By doing brain training I became sure that I can think and reason, even when my ability to learn was going to zero. This a very good phenomenon that a brain trainer gets: You become very sure you can think and reason, and this gives you self awareness and confidence.

There are also language learning games that can be thought to be sort of a brain training. I myself learn languages with an application called Memrise.

Päivitys 22.10.2024

Kuntovalmennuksen lähtökohdat

Kuntovalmennus käynnistyy lähtökohdasta, jossa tutkitaan valmennettavan tavoitteet ja tarpeet, eli tehdään alkukartoitus. Kuntovalmennuksen tavoitteena on yleensä kuntoliikunnan määrän ja laadun lisääminen, tai kunnon ylläpito.

Itse koen kuntovalmennuksen projektina, jossa löytyy aina jotain mitä kehittää paremmaksi. Toisaalta perfektionistinen tulosten jatkuva parantaminen voi johtaa ehdottomaan ajatteluun, joka on haitallinen.

Asiakastapaamisteni liikunnallinen lähtökohta on, että asiakas laitetaan tekemään tärkeää ja keskeistä liikuntaa. Omasta mielestäni kertaviikkoinen yhden toiston maksimi -harjoittelu on erittäin keskeinen ja tärkeä harjoituskerta, joka olisi hyvä tehdä kerran viikossa. Sitten ennen tai jälkeen asiakastapaamisen käydään läpi harjoitusohjelmaa ja kehitystä.

Päivitys 23.10.2024

Sivistys ja kuntoilu

Nykyään on tarjolla paljon äänikirja-palveluita. Kuuntelemalla äänikirjoja samalla, kun kuntoilee, ihminen voi sivistyä kuin huomaamatta.

Itse kuuntelen paljon Mika Waltarin teoksia käydessäni kävelyillä ja lenkeillä. Kuuntelen myös paljon oppikirjoja, jotta saisin laajemman yleissivistyksen ja ajatteluni kehittyisi.

Päivitys 31.10.2024

Hienomotorinen kuntovalmennus

Hienomotoriikka on tärkeä ihmisen ominaisuus. Hienomotoriikan voi nähdä kuuluvan ihmisen kehollisuuteen tärkeänä osana.

Itse harjoitan hienomotoriikkaa seuraavilla tavoilla: pianonsoittaminen, kymmensormi-järjestelmä, jonglööraaminen, rummuttaminen. Harjoittelen (hieno)motoriikkaa myös jaloillani: pomputtelen jaloillani eri kokoisia palloja: tennispallo, sählypallo ja jalkapallo.

Itse ajattelen hienomotoriikan kehittävän ajattelua ja luovan ”työtä tekevän ihmisen kädet”. Hienomotoriikan harjoitteleminen ja paremmaksi kehittäminen ovat keskeisiä osa-alueita liikunnallisissa rutiineissani.

Päivitys 7.11.2024

Akateeminen kuntoliikunta

Akateeminen kuntoliikunta on liikuntaa, joka edistää ajattelun taitoja. Minulle keskeinen asia, jonka kuntoliikunta aikaansaa, on tietty levollisuus ja rauhallisuus kehollisuudessani. Tällainen rauhallisuus ja levollisuus mahdollistavat tarkan ja levollisen ja voimakkaan keveän ajattelun.

Akateemiseen kuntoliikuntaan kannattaa liittää nykyisien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia: keskeisesti äänikirjojen kuunteleminen. Akateemista kuntoliikuntaa voi ajatella olevan myös ajattelun nopeuden ja monipuolisuuden kehittäminen, mm. päässälaskuja harjoittelemalla.

Päivitys 11.11.2024

Levollisuus ja rauhallisuus ja aikaansaavuus

Ihmisen on hyvä osata pysyä rauhallisena. Mutta jos ihminen on rauhallinen, pystyykö hän aikaansaamaan mitään. Tarkoitan, että voiko rauhallinen ihminen olla tekevä ja toimelias.

Mielenkirkkaus ja tasapainoisuus ovat tavoiteltavia asioita. Ihminen, jolla on mieli kirkas ja tasapainoinen, pystyy tekemään asioita selkeydellä ja osaavuudella.

Itse olen ollut korkean tason toimija ahdistukseni kautta. Opin kääntämään ahdistuksen voimavaraksi kohdatessani hieman koulukiusaamista. Koulukiusaaminen herätti minussa suurta ahdistusta, jonka jo nuorena opin kääntämään voimavaraksi ja tekemisen ja luovuuden käyttövoimaksi.

Kaiken kaikkiaan ihmisen on erittäin hyvä pystyä pysymään rauhallisena. On kuitenkin niin, että ihmisellä on myös hyvä olla kyky kääntää negatiiviset ja muuten haittaa aiheuttavat tunteet käyttövoimaksi.

Päivitys 12.11.2024

Kuntosali ja tahdonvoima

Usein kuntosalille saattaa olla mennä (ns. raahautua). Tällöin tarvitaan tahdonvoimaa ja päättäväisyyttä. Tärkeää on mennä paikan päälle ja tehdä.

Kuntoliikunta todella auttaa tahdonvoiman kehittämisessä. Kuntoliikunta on tavoitteellista kuntoilua, jolla on tarkoitus kehittää ihmisen kuntoa. Kunto koostuu voimasta ja kestävyydestä ja nopeudesta ja taidoista.

Tärkeää on myös olla ajattelematta liikaa, eli sanotaanhan että ajatus on teon pahin vihollinen. Tahdonvoima on tärkeä ominaisuus, jota kannattaa kehittää ja vaalia.

Päivitys 20.11.2024

Personal training ja epäkonventionaaliset kuntoliikunta-lajit

Tämä postaus käsittelee henkilökohtaista kuntovalmennusta, jota tehdään epäkonventionaalisilla lajeilla, eli lajeilla jotka ovat epätavallisia. Tällaisia lajeja on mm. ampumaurheilu ja jonglööraus.

Ampumaurheilu kuntoliikuntalajina on monipuolinen ja kiinnostava. Ampumaurheilu on myös ryhtiä tuova. On myös lajeja, joissa ampuminen kuuluu keskeisesti lajiin, mm. ampumahiihto.

Jonglööraus on lajina käsien motoriikkaa kehittävä. Itse harjoittelen jonglöörausta saadakseni paremman hienomotoriikan ja kehittääkseni keskittymiskykyäni paremmaksi.

Vielä kolmas epäkonventionaalinen laji on musiikin harrastaminen. Pianon soittaminen ja kitaran soittaminen ja muiden instrumenttien soittaminen ovat paljon urheilusuoritusta muistuttavia lajeja.

Keskeisesti kaikki asiat, joissa keho suorittaa jonkinlaista liikuntaa, ovat ajateltavissa kuntoliikunnaksi. Kannattaa muistaa olla tietyllä tavalla avoin uudelle ajattelulle ja käyttää kuntoliikunta-perspektiiviä monissa lajeissa. Asennoituminen ja näkökulma ovat tärkeitä.

Päivitys 9.12.2024

Rauhallisuus ja levollisuus ja aikaansaavuus

Monet puhuvat ahdistuksesta hyvänä keinona saada mentaalista ja psyykkistä ja asenteellista voimaa ja energiaa tekemiseen ja aikaansaavuuteen. Itse olen huomannut, että jos olen ahdistunut ja ehkä hieman vihainenkin, minulla on enemmän pirteyttä ja energisyyttä ja voimaa tehdä asioita ja saada aikaan asioita.

Nykyisin olen huomannut, että yritän orientoitua todellisuuteen rauhallisemmin ja mieleltäni kirkkaammin. Tällä tavalla pystyn ehkä olemaan tarkkaavaisempi ja huolellisempi. Olen kyseenalaistanut elämänasennettani, joka on tekijät tekee ja tekemällä tehdään asioita.

Olen suoritus-keskeinen ihminen ja arvostan itseäni paljolti tekemieni asioiden kautta. Olen myös huomannut, että voisin kehystää paremmin toimintaani, millä tarkoitan, että voisin luoda parempaa ja kestävämpää ymmärrystä tekemisilleni ja mielentilalleni tekemisen aikana.

Päivitys 18.12.2024

Valtasuhteen muodostuminen

Valtasuhde muodostuu jollain tavalla. Tällä edellä olevalla lauseella tarkoitan, että valtasuhde syntyy, muodostuu, rakentuu. Valtasuhteen muodostuminen voi tapahtuma myös huomaamatta, piilossa piilevänä ja epäintentionaalisesti. Valtasuhteen avulla toinen voi luoda toisessa toimintaa, ajattelua, saada toinen toimimaan valtasuhteen tuottajan tavoitteiden mukaan.

Valtasuhteen voi luoda: juonittelemalla, väkivallalla tai väkivallan uhkalla, erilaisin pakotuksin, alistamalla. Miksi toinen haluaa luoda valtasuhteen? Tähän voidaan havaita eräs dikotomia: sisäiset tavoitteet tai ulkoiset tavoitteet. Toinen voi esimerkiksi tarvita toista ihmistä tunteensäätelyssä, eli toinen ei kykene hallitsemaan tunteitaan, jonka seurauksena toinen yrittää pakottaa toista käyttäytymään toisen tunteiden mukaisesti. Ulkoinen syy voi olla, että toinen haluaa hallita jotain itsensä ulkopuolella olevaa asiaa: toinen voi esimerkiksi haluta toisen hallussa olevia minän ulkopuolella olevia (ekseemisiä) resursseja, kuten esimerkiksi öljyä.

Päivitys 18.12.2024

Urheilu, kuntoliikunta ja sisäinen rauha

Ihminen pyrkii luonnostaan tasapaino-tilaan. Tätä luonnollista mekanismia, joka pyrkii tasapainoon, kutsutaan homeostaasiksi. Homeostaasi on yleiseltä merkitykseltään biologinen mekanismi, joka ylläpitää organismin elimistön tasapainoa. Esimerkiksi ihminen hikoilee kuumuudessa vähentääkseen elimistön lämpötilan nousua.

Monet ihmiset kertovat, että harrastettuaan kuntoliikuntaa tai urheilua, heille tulee hyvä mieli ja he kokevat mielenrauhaa. Tämä rauhallisuuden kokemus luultavasti syntyy siitä, että ihminen on väsynyt liikkuessaan ahkerasti (eli ihminen on saavuttanut fyysistä väsymystä). Usein ihminen myös harrastaa kuntoliikuntaa yhdessä, eli harrastaa joukkuelajeja tai liikkuu muuten ryhmässä (esim. lenkkiporukassa hölkkääminen).

On myös huomattava, että tavoitteellinen urheilu ja kuntoliikunta saattavat luoda myös rauhattomuutta ja levottomuutta. Tämä saattaa johtua siitä, että ihminen tiedostamattaan tai tietoisesti pyrkii luomaan sellaisia sisäisiä tiloja, jotka antavat energiaa kuntoliikkumiseen tai urheiluun. Levottomuus ja ahdistus ja rauhattomuus voidaan nähdä asioina, jotka antavat energiaa ja voimaa liikuntasuorituksen suorittamiseen.

Päivitys 19.12.2024

Treenaamisen tauottaminen ja aikatauluttaminen

Treenaamisen aikatauluttaminen on tärkeää. Erityisesti tauot ovat tärkeitä. Itsellä on tällä hetkellä seuraava treeni-rutiini:

Maanantai: lepoa

Tiistai: kolme tuntia harjoittelua (sählyä tunti, punttitreeniä tunti, sisäsoutua ja juoksumattoa tunti)

Keskiviikko: lepoa

Torstai: lepoa

Perjantai: salibandya tunti

Lauantai: salibandya tunti

Sunnuntai: padelia kolme tuntia

Tässä treeniohjelmassani on riittävästi kestävyysharjoittelua, mutta lihaskunto-harjoittelua vähänlaisesti. Lisään lihaskunto-harjoittelun vielä perjantaille.

Ravinnossani on paljon proteiinia. Syön noin 180 grammaa proteiinia joka päivä. Olen kerryttänyt hieman ylipainoa, jota olen lähtenyt alentamaan lisäämällä kasvisten ja vihannesten osuutta ruokavaliossani ja olen myös pienentänyt annoskokojani. Viikonloppu-herkkuni ovat aiemmin olleet karkkia ja sipsiä, mutta nyt olen vaihtanut nämä pullaan ja kaakaoon.

Päivitys 3.1.2025

Uuden vuoden kuntoliikunta

Lupaan nyt vuonna 2025 treenata itseni parhaimpaan kuntoon, jossa olen koskaan ollut.

Tavoitteet:

• laihtua 125 kilosta 95 kiloon
• juosta Cooperin testissä yli 3000 metriä
• pelata padelia kunnianhimoisesti harjoitellen vähintään 5 tuntia viikossa
• oppia uusia urheilulajeja: darts, pickle ball, pikajuoksu (100 ja 200 ja 400 metriä)
• treenata kognitiota huomattavasti: päässälaskut, älypelit, reaktionopeuden kehittäminen
• kehittyä sosiaalisena kuntoliikkujana: luoda sosiaalisia kuntoliikunta-tapahtumia, olla hyvä joukkuekaveri, kehittyä joukkuepelaajana
• pomputella jalkapallolla 300 kertaa
• kehittää liikkuvuutta ja notkeutta

Luon mielenrauhani ja mielenterveyteni kuntoliikunnalla ja kognitiivisella harjoituksella ja sosiaalisella elämällä. Raittiudella on tärkeä osa elämässäni. Osallistun myös huumaus-aineiden vastaiseen työhön.

Olkoon vuosi 2025 hyvä minulle ja muille.

Päivitys: 6.6.2025

Vuosi on edennyt puolella viimeisen päivitykseni jälkeen. Nyt kirjoitan viime kuukausieni havaintojani liittyen personal trainingiin.

Olen kehittynyt liikkujana: Kuntoliikkumiseni on järkevämpää ja tehokkaampaa: Olen oppinut lepäämään ja tekemään kuntoliikunnastani tehokkaampaa.

Minulla on tällä hetkellä ylipainoa ja aion pyrkiä pudottamaan painoani seuraavien vuosien aikana. Tavoitteenani on terveempi ja nopeampi ja kestävämpi keho.

Aion pyrkiä harrastamaan kuntoliikuntaa mahdollisimman monipuolisesti: padelia ja kävelyä ja dartsia ja uintia ja hölkkää ja pikamatkoja (esim. 100 metriä – 400 metriä) ja punttien nostamista. Tavoitteenani on olla erinomaisessa kunnossa verrattuna muihin omassa ikäluokassani.

Aion pyrkiä kehittämään personal training -yrittäjyyttäni paremmaksi: Aion luoda ohjelmia, joilla auttaa ihmisiä kehittymään kuntoliikkujina. Keskeisesti pyrin luomaan treeni-filosofiaa, jolla pystyy tekemään vuosikymmeniä kestävää tehokasta ja nautinnollista kuntoliikuntaa. Keskeinen osa filosofiaani on, että kuntoliikunnan pitäisi olla nautinnollista.

Päivitys 9.6.2025

Jalkapäivä

Sanotaan, että ”never skip leg day”, joka tarkoittaa, että älä jätä jalkatreeniä välistä. Itse teen jalkatreeniä jonkin verran, mutta vähemmän kuin ylävartalo-treeniä.

Pyrin tekemään viikossa ainakin yhden jalkatreenipäivän. Kävelen paljon (n. 16 000 askelta päivässä). Tämä kävely-määrä asettaa rajat jalkatreenille, koska minulla pitää olla toimintakykyiset jalat työpäivinä, minkä takia teen jalkatreenit yleensä perjantaina ja sunnuntaina.

Päivitys: 4.8.2025

Kuntoprojektini aloitus

Olen aloittanut 3.8.2025 kuntoprojektin. En työkiireideni takia ehtinyt alkuvuonna käymään kuntosalilla enkä muutenkaan paljoa liikkumassa. Oli minulla kuitenkin viikonloppuisin sählyä ja padelia.

Kävin eilen sunnuntaina tekemässä juoksuvetoja ja yläkropan kuntosalitreenin ja pienen kävelyretken. Kuntoprojektini perustuu kovaan tekemiseen: paljon perus-kestävyys-treeniä, kylmiä suihkuja, aikaisia herätyksiä. Kuntoprojektini tavoitteena on luoda minusta parempi työelämän kannalta: tuottavuutta, jaksamista, luovuutta ja ajattelukyvykkyyttä.

Harrastan joka aamu myös kognitiivisen treenin, johon kuuluu päässälaskuja, ristisanoja ja refleksinopeutta kehittäviä harjoitteita. Aion todennäköisesti myös pyrkiä kehittämään ajattelun kurinalaisuutta, eli päättelyä vaativien älytehtävien tekemistä.

Minulla on myös tarkoitus pudottaa painoa noin 15 kiloa ja kasvattaa lihasmassan määrää. Olen asettanut Cooperin testin tulos-tavoitteekseni 2800 metriä. Minuutin punnerrustavoitteeni on 30 ja istumaannousu-tavoitteeni minuutissa on 30. Vauhdittoman pituushypyn tavoitteeni on 220 senttimetriä.

Olen myös ajatellut mitata juoksunopeuttani 100 metrin ja 400 metrin matkoilla. Tavoitteenani on myös pystyä kävelemään 40 kilometriä yhtäjaksoisesti. Olen aikoinani juossut kaksi puolimaratonia. Olen kävellyt yhtäjaksoisesti 38 kilometriä. En ole koskaan kävellyt tai juossut yhtäjaksoisesti maratonia eli n. 42 kilometriä.

Treenaamiseeni kuuluu myös kylmät suihkut, joiden on tarkoitus tukea lihasten palautumista ja kehittää mielenlujuutta ja -kovuutta. Otan kylmän suihkun yleensä aamuisin, jolloin tämä kylmä suihku herättää minut unesta ja valppauteni on heti aamusta korkealla tasolla.

Olen harrastanut myös tanssia: olen ottanut neljä tanssituntia. Tarvitsin tanssitaitoja aiemmassa työssäni. Tanssi ei erityisesti ole kiinnostanut minua lajina, mutta tanssitaito on hyvä olla jo pelkästään yleissivistyksen takia.

Päivitys 4.8.2025

Kognitiivisen terveyden kehittäminen

Uskon kognitiivisen terveyden kehittämiseen. Minulla on itselläni kaksi brain training -sovellusta käytössäni. Näillä sovelluksilla olen saanut itsevarmuutta ajatteluuni liittyen ja myös pystyn seuraamaan omaa älyäni ja älyni kehitystä ajassa.

On mielestäni kaksi älypeli-muoto yli muiden: päässälasku- ja kielten oppimis -sovellukset. Itselläni on päässälasku-sovellus päivittäisessä käytössä, mutta olen laiminlyönyt hieman kielten oppimista. Tällä hetkellä tavoitteenani on palata kielten oppimisen pariin: haluan oppia englantia ja ruotsia ja suomea ja saksaa. Suomi on äidinkieleni, mutta on mm. erilaisia kielioppisääntöjä liittyen yhdyssanoihin ja pilkutukseen, joita täytyy kerrata ja oppia lisää.

Uskon, että kognitiivisen terveyden systemaattinen kehittäminen on tulevaisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa on olemassa personal trainereita, jotka valmentavat älyn kehittämistä ja muita kognitiivisia toimintoja.

Päivitys: 7.8.2025

Oma kuntoliikunta-filosofiani

Itse olen ahkera kuntoliikkuja, mikä tarkoittaa, että harrastan liikuntaa fyysisen ja psyykkisen kuntoni paremmaksi kehittämiseksi ja hyvän tason ylläpitämiseksi. Liikuntaa voi harrastaa myös ilman kuntoon liittyviä tavoitteita, jolloin kyseessä ei ole kuntoliikunta, vaan esimerkiksi liikuntaa ilon takia tai liikuntaa ihmissuhteiden takia.

Minulla on kuntoliikuntafilosofiani perusprinsiippeinä seuraavat:
1. Liikunnan tulee tuottaa mielihyvää ja iloa.
2. Liikunnan pitää parantaa tai ylläpitää fyysistä kuntoani.
3. Liikunta parhaimmassa tapauksessa kehittää ja ylläpitää myös kognitiotani (esim. padel: reaktio-nopeus ja avaruudellinen hahmottaminen).
4. Liikunnan kautta saa terveitä ihmissuhteita ja tunteita.
5. Liikunta ei saa muuttua pakonomaiseksi, vaan liikuntani perustuu dynaamisuudelle ja resilienttiydelle ja terveyden optimoimiselle.
6. Löydän liikunnan avulla omia rajojani (huippunopeus, räjähtävyys, venyvyys, maksimikestävyys).
7. Autan liikunnan avulla muita kehittymään terveyttä ja muita toivottuja hyviä asioita kohti.

Päivitys: 8.9.2025

Kuntovalmennus elämäntapana

Kuntovalmennus on myös elämäntapa. Kun kuntovalmennus on elämäntapa, niin se tarkoittaa, että ihmisen luontaiseen jokapäiväiseen aktiivisuuteen kuuluu myös kuntoliikunta. Kuntoilu elämäntapana tarkoittaa, että henkilö harrastaa kuntoliikuntaa osana jokapäiväistä rutiiniaan, johon kuuluu myös ruokailut ja hygienia-toimet.

Kun kuntovalmennus on elämäntapana, ihminen ajattelee kuntoliikuntaa ja elämäänsä kuntovalmennuksen perspektiivistä. Tämä tarkoittaa, että ihminen miettii elämäänsä fyysisen ja psyykkisen kunnon kautta. Ihminen optimoi kuntoaan, jotta elämänlaatu ja terveys ja toimintakyky paranevat.

Päivitys: 10.9.2025

Uusi kunto-rutiinini

Olen nyt kesän jälkeen kehittänyt itselleni uuden kuntorutiinin. Käyn ma-la salilla ja liikkumassa. Teen joka päivä vähintään ylläpitävää lihaskuntotreeniä ja peruskestävyys-treeniä. Ylläpitävä lihaskunto-treenini pitää sisällään painojen nostamista vähintään 40 prosentin voimateholla. Perus-kestävyys-treenini pitää sisällään vähintään puolen tunnin kävelyä. Kerran viikossa otan 3 maksiminopeus-treeniä, eli 100 metrin juoksuja. Vähintään kerran viikossa pelaan pallopeliä, yleensä sählyä.

Päivitys: 21.10.2025

Missä mennään tällä hetkellä?

Tällä hetkellä olen pitänyt hieman taukoa personal trainer -työstäni. Olen pyrkinyt valmentamaan itseäni paremmaksi urheilijaksi: sählyä ja jalkapalloa ja kuntosalia. Olen pyrkinyt kurinalaisuuteen ja aikaansaavuuteen.