Päivitys: Maanantai 29.7.2024

Diskursiivinen resurssi

Diskursiivinen resurssi on resurssi viestintään. Diskursiivinen resurssi koostuu sanoista, puhetyyleistä, narratiiveista ja kirjoitustyyleistä.

Diskursiivisten resurssien tutkimus voi antaa näkökulmia ja havainnointi- ja käsityskeinoja tekoäly-tutkimukseen. Resurssi on paikka, positio, asia, josta ammentaa (kielelliseen) toimintaan.

Päivitys: Tiistai 30.7.2024

Diskurssien taloustiede

Myös diskursseja voi mallintaa taloustieteellisellä metodiikalla. Tutkitaan diskursseja hyötynäkökulmasta: informaation taloustiede, kuluttajuuden taloustiede, valintakäyttäytyminen.

Diskursseja voi tutkia hyöty-näkökulmasta. Itseasiassa hyötyjen pohtiminen on keskeistä diskurssien yhteydessä, koska sanomisilla on tavoitteita.

Päivitys: Tiistai 30.7.2024

Diskurssi resurssina

Diskurssi on resurssina rajoitettu ainakin ajalla. Merkitykset ja ymmärrykset asettavat myös rajat sille, mitä voidaan diskurssilla ilmaista.

Diskurssia voi mitata sanamäärällä ja ilmaisujen aikamääreillä. Diskurssi rakentuu merkityksistä, jotka muodostavat ymmärrystä.

Päivitys: Tiistai 30.7.2024

Diskurssin tasot

Diskurssi rakentuu tasosta. Sanat ovat yksi taso ja merkityssisällöt toinen taso. Kolmannen merkitystason voi ajatella olevan se kokonaisuus, joka luodaan sanoista ja merkityksistä.

Päivitys: Keskiviikko 31.7.2024

Vallan teknologiat

Valta tuottaa ilmiön, jossa toiseen asiaan saadaan vaikutus tekemällä toista asiaa. Mielestäni valta-konseptia pitäisi havainnoida enemmän. Valta on ideana ja asiana niin syvä, että siinä riittää tutkittavaa vuosisadoiksi.

Päivitys: 1.8.2024

Vallan kokemus ja käveleminen

Ihminen voi käyttää kävelemistä vallan teknologiana. Kun ihminen kävelee, hän kohdistaa valtaa kehoonsa ja ympäristöönsä. Kävellessä ajattelu kulkee paremmin ja ajattelun aikaansaamat tunnevaikutukset saavat vakaan tilaisuuden tulla esille. Kävelijä kokee tunteita turvallisesti. Ajattelu koostaa ajattelua, jolla tarkoitan, että ihmisen ajattelu alkaa rauhoittua ja muuttua selkeämmäksi ja eritellymmäksi.

Päivitys: 2.8.2024

Taloustiede ja valta

Taloustiede tutkii vaihdantaa ja resurssien allokaatioita. Tutkii myös tehokkuutta ja hyötyä. Mikä on vallan ja hyödyn suhde? Voiko valtaa havainnoida hyöty-ajattelun kautta?

Taloustieteessä taloudellinen toimija käyttää valtaa saadakseen itselleen hyötyä. Toimija on aktiivinen valtaa käyttävä hyödyn tavoittelija. Vallankäyttö hyödyn tavoittelussa on keskeisesti erilaisia keinoja saavuttaa tavoite. Tavoitteena on saada hyötyä, mutta myös maksimoida hyötyä.

Valtaa käytetään, kun halutaan luoda ja saada muutosta. Valta on ymmärrystä, havainnointia ja tekoja, akteja.

Päivitys: 5.8.2024

Diskurssit

Ihmisten viestintä rakentuu ymmärrystä tavoittelevista sanoista. Diskurssi on sanojen ja lauseiden temaattinen kokonaisuus, jossa ymmärrys tapahtuu diskurssin sisällä ja diskurssiin viitaten.

Päivitys 9.8.2024

Tohtoriksi opiskeleminen

Olen nyt viime kuukaudet miettinyt väitöskirjan kirjoittamista. Kirjoittaisin väitöskirjan liittyen diskurssianalyysiin ja diskurssianalyysin teoriaan. Keskeisesti olen kiinnostunut diskurssin tutkimisesta resurssi-näkökulmasta. Tällainen tutkimus voisi auttaa esimerkiksi tekoäly-tutkimusta ja tarpeeksi laajentuessaan voisi luoda taloustieteellistä näkökulmaa diskurssianalyysin käytäntöön ja teoriaan.

Päivitys 12.8.2024

Valtiotieteellinen ajatteleminen

Valtiotieteellinen ajatteleminen pitää sisällään kaiken valtaan liittyvän ajattelun. Valtaan liittyvää ajattelua on mm. resurssien allokointi, poliittiset positiot, hallinta ja alistaminen ja omistaminen

Yliopisto-opinnoissa minä olen keskittynyt taloustieteelliseen ja yhteiskuntapoliittiseen ajatteluun. Taloustieteellinen ajattelu pitää sisällään resurssien allokaatioon liittyvää ajattelua. Yhteiskuntapoliittinen ajattelu pitää sisällään yhteiskunnan riskeihin ja niiltä suojautumiseen liittyvää ajattelua.

Päivitys 12.8.2024

Valta ja tiede

Valta on jotain: voimaa, kyvykkyyttä, hallintaa, dominointia, suostuttelua, aikaansaamista, johtamista, kestävyyttä, tietoa, havainnointia, teknologiaa. Valta on hieman kuin hyöty: kukaan ei osaa sitä tarkoin määritellä, mutta kaikki tunnistavat sen kohdatessaan (tai ainakin tiedostaessaan) sen.

Tiede on systemaattista ajattelua. Tieteen avulla saadaan vastauksia kysymyksiin. Tiede havainnoi, löytää, etsii, havaitsee. Tieteellä on useita metodeja, keinoja itsensä toteuttamiseen.

Valtiotiedekin on syntynyt filosofiasta. Valtiotieteet muodostavat kokonaisuuden. On havainnoivia tieteenaloja (antropologia), on tutkivia tieteenaloja (taloustiede) ja on määritteleviä tieteenaloja (valtio-oppi) ja on käytännön tieteenaloja (kehitysmaatutkimus).

Päivitys 12.8.2024

Tämän blogin tavoitteet ja tarkoitus

Tällä pitämälläni blogilla on useita tarkoituksia: signaloin osaamistani, autan kiinnostuneita saamaan uusia ideoita ja ajatuksia, kerron asioista ja ilmiöistä. Blogi on luotu helppolukuiseksi ja pelkistetyksi.

Kun luet blogiani, toivon sinun saavan innostusta ja oivalluksen iloa. Toivon sinun innostuvasi ajattelemisesta ja kiinnostumaan valtiotieteellisistä asioista.

Päivitys 12.8.2024

Kirja-vinkki luettavaksi

Henkilöiden, jotka ovat kiinnostuneet valtiotieteistä, kannattaa lukea huolella ja tarkasti seuraavat kirjat:

Talous ja yhteiskuntateoria -kirjasarja, osat I ja II ja III (kirj. Heiskala ja muut)

Toiminta, tapa ja rakenne (kirj. Heiskala)

Nämä e.m. kirjat ovat huolellisesti kirjoitettuja ja antavat laajan ja yleissivistävän tiedon liittyen valtiotieteisiin (keskeisesti taloustiede ja sosiologia). Lukemisen iloa!

Päivitys 12.8.2024

Taloustieteen osaaminen

Omasta mielestäni keskeisesti seuraavat asiat on hyvä taloustieteilijän osata:

kansantalouden tilinpidon käsitteet

kysynnän ja tarjonnan teoria

kuluttajan valintateoria

muutama keskeinen makrotaloustieteellinen malli

hyöty-käsitteen teoriaa

keskeiset käsitteet määritelmineen: taloustiede, resurssi, allokaatio …

Päivitys 12.8.2024

Diskurssi

Diskurssin voi ajatella tarkoittavan viestinnällistä kokonaisuutta, joka rakentuu ja muodostuu temaattisten kokonaisuuksien varaan. Diskurssilla on myös valta-ulottuvuuksia, joista lavein hahmotus on, että diskurssi on ymmärrysten varaan rakentuvaa viestintää. Ymmärtämisen voi ajatella olevan valta-ilmiö, jossa jokin asia saadaan hallintaan kohdistamalla siihen ajattelua, joka antaa sille merkitys-sisältöjä ja suhteuttaa sen muihin käsitteisiin ja elämänilmiöihin.

Päivitys 12.8.2024

Opintomenestystä luova opiskelutekniikka

Opintomenestystä luova opiskelutekniikka on tärkeä, kun lähtee yliopistoon opiskelemaan. Jos on hyvä opiskelutekniikka, se mahdollistaa tehokkaan ja tuloksellisen opiskelun.

Seuraavassa on keskeisiä taitoja, jotka luovat hyvää opintomenestystä:

• Kymmensormi-järjestelmä
  • Kymmensormi-järjestelmän osaaminen mahdollistaa muistiinpanojen tehokkaan tekemisen.
  • Kymmensormi-järjestelmä on myös keskittymistä luova opiskelutekniikka.
  • Muistiinpanojen tekeminen kymmensormi-järjestelmällä tekee opiskelusta keskittyneempää, intensiivisempää ja näet konkreettisesti heti, mitä opiskelet ja mitä ajatuksia mieleesi tulee
• Istuminen ja ajanhallinta
  • Kehitä taitojasi istua kirjastossa ja luennolla.
  • Opi tauottamaan opiskeluasi (esim. 45 minuuttia opiskelua ja 15 minuutin tauko).
• Muistamisen multimedia
  • Sanele itsellesi listoja tai muita tekstejä ja kuuntele sanelujasi vaikkapa ollessasi kävelyllä.

Päivitys 13.8.2024

Akateeminen hierarkia

Yliopistolla on hierarkia. Professorit ovat arvo- ja vaikutusvallassa korkealla. Opiskelijat ovat se väki, jolle yliopisto on luotu ja jota varten sitä pidetään olemassa.

Itse muistan yliopistolle tullessani, että koin kiusalliseksi puhua väitöskirjan kirjoittamisesta, koska ei ollut vielä edes varmaa valmistunko kandidaatiksikaan. On tärkeää osata kyky integroitua yliopisto-yhteisöön.

Päivitys 14.8.2024

Liikunta ja opiskeleminen

Liikunta auttaa opintomenestykseen. Liikunnan avulla voi saada paremman keskittymiskyvyn ja mielenrauhaa ja valppautta oivallukseen ja ajatteluun.

Liikunta auttaa myös integroitumaan yliopisto-yhteisöön, koska esimerkiksi pelaamalla joukkuelajeja tai osallistumalla juoksuporukan hölkkäilyyn, ihminen puhuu ja kokee läheisyyttä. Liikunnalla on myös tervehenkinen vaikutus, joka saattaa antaa hyvää tasapainoa opiskelijabileiden ja muiden opiskelijatapahtumien täyttämään arkeen.

Päivitys 20.8.2024

Valtiotieteiden metodologia

Valtiotieteet ovat tiede, jossa tutkitaan ilmiöitä, jotka eivät ole tarkka-rajaisia, selkeitä ja noudata tarkkoja systemaattisia säännönmukaisuuksia. Sosiologian voi ajatella redusoituvan psykologiaan, joka redusoituu biologiaan, joka redusoituu kemiaan, joka redusoituu fysiikkaan.

Valtiotieteiden metodologiasta löytyy matemaattisia ja tilastotieteellisiä menetelmiä (kvantitatiivinen) ja laadullisia menetelmiä (kvalitatiivinen). Metodologiat ovat eritteleviä ja kyseenalaistavia ja havainnoivia.

Itse jouduin vaihtamaan pääainettani matemaattisesta taloustieteestä humanistisempaan ja laadullisempaan yhteiskuntapolitiikkaan, koska en pärjännyt matematiikassa. Kun olin pääaineen vaihdon tehnyt, opintoni paranivat: opin enemmän ja laadukkaammin, ja en jäänyt jumiin matemaattisiin kaavoihin.

Päivitys 20.8.2024

Valtiotieteiden opiskeleminen

Kun ihminen alkaa opiskelemaan valtiotieteitä, hänen täytyy ymmärtää keskeisesti opiskelevansa uutta ja monipuolista ajattelua ja ajattelun taitoja. Valtiotieteiden opiskelussa pyritään omaksumaan taitoja ja tietoja, joiden avulla voi analysoida sosiaalista toimintaa ja rakenteita ja ilmiöitä ja myös laajemmin kaikkea valtioon ja valtaan liittyvää.

Valtiotieteilijän on hyvä osata kirjoittaa monipuolisesti valtiotieteellisiä tekstejä ja valtiotieteilijän hyvä osata myös keskustella valtiotieteellisistä asioista. Kirjoittamaan oppii oppimalla hyvän ja tehokkaan kirjoitus-tekniikan (esimerkiksi kymmensormi-järjestelmä) ja myös ajattelemaan järjestelmällisesti: geneerisyys, luovuus, kyseenalaistaminen ja erittely.

Päivitys 21.8.2024

Motivaatiot opiskella valtiotieteitä

Ihmisellä voi olla monia syitä opiskella: itsensä kehittäminen, rahallisten ansioiden lisääminen, osaamisen kehittäminen. Valtiotieteiden opiskelun motiiveja voivat olla seuraavat:

• monipuolisen ajattelun oppiminen
• monipuolisen työelämää hyödyttävän osaamisen kartuttaminen
• humaanisen ja monipuolisen elämänfilosofian omaksuminen ja kehittäminen
• motiivit toimia yhteiskunnallisissa ja valtiotieteellisissä tehtävissä, kuten valtionhallinnossa tai politiikassa (kuten Eduskunnassa)

Valtiotieteiden oppiminen ja matka ja henkistä kasvua. Valtiotieteitä yliopistossa opiskelevat opiskelevat monipuolisesti havainnointia ja ajattelua ja näkökulmia ja tietosisältöjä. Valtiotieteitä opiskelevat myös viettävät opintojensa aikana aikaa keskenään ja verkostoituvat. Keskeisesti erilaiset keskustelut ja projektit opintojen aikana luovat ihmisestä, opiskelijasta osan valtiotieteilijöiden osaajakuntaa ja yhteisöä. Valtiotieteilijät kohtaavat ihmisiä kokonaisvaltaisesti ja kiinnostuneesti.

Päivitys: 22.8.2024

Valta

Valtiotieteet tutkivat valta-ilmiöitä. Valta on mahdollisuutta vaikuttaa, mahdollisuutta alistaa tai nostaa, mahdollisuutta hallita.

Valtiotieteilijällä pitäisi olla tarkka omannäköinen ymmärrys siitä, mitä on valta. Valtiotieteilijän kannattaa pohtia jokaisen valtiotieteellisen tekstin ja kurssin äärellä, mitä tämä kertoo vallasta.

Päivitys: 28.8.2024

Valtiollinen puolustautuminen

Valtiollinen puolustautuminen tarkoittaa keskeisesti sitä, että valtio puolustaa omaa maataan. Omaa maata puolustetaan, jotta omalla kulttuurilla on tilaa ja sijaa elää ja kukoistaa.

Valtiollista puolustautumista luodaan ylläpitämällä omaa armeijaa. Valtiollista puolustautumista luodaan myös luomalla omaa kulttuuria vieraiden valtioiden kulttuuria vastaan.

Päivitys: 3.9.2024

Vallan havainnointi

Valtaa voi havainnoida ja löytää. Valtaa voi myös luoda.

Valtaa löytyy sieltä, missä aikaansaadaan vaikutuksia. Vallalla voi tuottaa proaktiivisuutta ja reaktiivisuutta.

Päivitys: 6.9.2024

Valta ja toiminta

Valta on aktiivista toiminnallisuutta. Toiminta on keskeisesti ajateltu olevan kehollista tavoitteellista liikettä.

Toiminta on reaktiivista tai proaktiivista. Toiminnalla voi olla useita tavoitteita.

Päivitys: 10.9.2024

Kuinka opiskella valtiotieteitä?

Valtiotieteiden opiskelun on tarkoitus luoda opiskelijalle kyvykkyyksiä havainnoida ja eritellä valtaa. Valtiotieteet kehittävät erityisesti ajattelun ja päättelyn taitoja, mutta myös metodologioita, joiden avulla voi havainnoida ja muodostaa perusteltuja mielipiteitä.

Itse lähdin opiskelemaan valtiotieteitä, koska halusin oppia enemmän kansantaloustiedettä. Lopulta opiskellessani enemmän ja enemmän aloin suuntautua taloustieteistä poispäin humaanimpiin valtiotieteisiin, kuten yhteiskuntapolitiikkaan ja sosiologiaan.

Päivitys: 11.9.2024

Personal training ja valtiotieteet

Olen kouluttautunut Valtiotieteiden maisteriksi ja personal traineriksi. Miten nämä kaksi voivat liittyä yhteen? Millaisia synergia-etuja nämä tuottavat?

Valtiotieteellinen osaaminen on ajattelua, päättelyä ja kirjoittamista. Kaikkia näitä voi kehittää ja kaikki nämä ovat tärkeitä. Personal training on henkilökohtaista kuntovalmennusta, jolla pyritään parantamaan ja ylläpitämään asiakkaan kuntoa.

Ajattelu on rauhallisempaa ja selkeämpää ja levollisempaa, kun ihmisellä on hyvä fyysinen kunto. Fyysistä kuntoa voi parantaa osallistumalla henkilökohtaiseen kuntovalmennukseen.

Fyysinen kunto voi parantua ajattelemalla ja luomalla ajattelulla itselleen sopivaa harjoittelua. Myös äänikirjojen kuunteleminen samalla, kun harrastaa kuntoliikuntaa tuottaa sekä paranevaa fyysistä kuntoa ja auttaa oppimaan ja kehittymään ajattelijana.

Päivitys: 12.9.2024

Biopolitiikka

Yliopistossa opiskellessani luin yhtä tenttiä varten kirjallisuutta liittyen biopolitiikkaan. Biopolitiikka on politiikkaa, joka kohdistuu biologiseen, eli esimerkiksi ihmiskehoon.

Politiikka on hallinnan allokointia, valtaa ja valtapyrkimyksiä ja valta-käytänteitä hallinnan luomiseksi. Biologia on oppi elämästä. Voikin sanoa, että biopolitiikka on elämänpolitiikkaa.

Päivitys: 19.9.2024

Vallan havainnointi

Valtaa voi havaita ja valtaa voi havainnoida. Valta on kuitenkin tavallaan piilossa oleva ja vaikeasti mitattava asia, kuten hyötykin.

Valta pyrkii luomaan hallintaa ja kontrollia. Valtaa voi havainnoida erityisesti hallinnon ja hallinnan kautta, koska hallinto ja hallinta ovat usein suoraan havaittavissa hallintaa luovan ja ylläpitävän toimijan kautta.

Päivitys: 23.9.2024

Valta ilmiönä ja asiana

Valta on ilmiönä ja asiana melko vaikea asia ymmärtää ja käsittää ja oivaltaa. Valtiotieteet ovat suhteellisen tuore tieteenala, mikä tarkoittaa, että valtaan liittyviä oivalluksia ja keksintöjä tulee vielä paljon lisää ja suhteellisen nopeasti. Keskeiset valtateoreetikot ovat Platon, Foucault, Smith ja Rousseau (vain joitain mainitakseni).

Valta on dynaaminen ja selkeäkin ilmiö. Valta on yleensä tahdon-ilmaus tai ilmaus luonnosta. Valtaa voi havainnoida, mutta vallan havainnointi ei ole vielä kovinkaan helppoa ja yksiselitteistä.

Valta asiana on esimerkiksi jalka jalkapallolle: eli jalalla on valtaa jalkapalloon, eli jalka pystyy liikuttamaan jalkapalloa. Valta voi todellakin olla vain asia tai esine, eli ei sen monimutkaisempaa.

Päivitys 24.9.2024

Vallan luominen

Valtaa luodaan ja valtaa toteutetaan. Vallan luominen alkaa yleensä intentiosta, eli aikeesta ja halukkuudesta luoda ja käyttää valtaa.

Vallalla subjekti ja objekti, eli vallalla on tekijä ja tekemisen kohde. Valta on muutosta ja tekemistä ja aikaansaamista.

Päivitys 24.9.2024

Oluen juominen valtiotieteellisenä aktina

Oluen juomisella on pitkät perinteet. Perinteisesti esimerkiksi munkit ovat juoneet ja panneet olutta. Oluen juomisen voi ajatella olevan myös kulttuurien takana, koska olutta on juotu seurallisissa tilanteissa, joissa syntyy uusia ideoita ja valtiotiedettä ja taidetta.

Oluen juominen kohtuullisesti on hieman estoja purkavaa ja keskeisesti aikuinen tapahtuma. Oluen ääreen on tultu aikuisten kesken seurustelemaan. Näissä seurustelu-tapahtumissa on sitten luotu uutta ajattelua.

Oluen juominen voi johtaa alkoholismiin. Alkoholismi on terveyden ja hengenvaarallinen tila, josta on vaikea nousta kohtuukäyttöön tai raittiuteen omin voimin.

Päivitys 15.10.2024

Tavoitteeni liittyen valtiotieteisiin

Olen ajatellut ryhtyä harjoittamaan valtiotieteellistä humanistista osaamista. Olen keskeisesti monipuolinen ajattelija ja monipuolinen kirjoittaja.

En ole erityisen hyvä kvantitatiivisissa menetelmissä. Olen hyvä kvalitatiivisissa menetelmissä ja valtiotieteellinen sivistykseni on laaja-alainen ja monipuolinen.

Päivitys 17.10.2024

Yhteiskuntapolitiikka

Politiikka on kysymys siitä, kuka ja mikä saa valtaa ja mihin ja missä. Politiikka on spatiaalista, eli se vaatii paikan ja tilan, jossa se tapahtuu. Poliittiset teot ovat valtaan liittyviä tekoja: Esimerkiksi päätetään siitä, kuka saa päättää ja mistä asioista.

Yhteiskunta on ihmisten muodostama yhteisö, jossa on rakenne. Yhteiskunnassa on valtahierarkioita. Yhteiskunta tapahtuu ja on olemassa paikassa.

Yhteiskunnan voi ajatella olevan emergentti ominaisuus, eli syntyy ja toisintaa itseään ihmisten välisissä suhteissa, mutta on olemassa myös toisella metatasolla, jollain tasolla joka ei pelkisty ihmissuhteisiin: eli 1+1 = 3.

Päivitys 22.10.2024

Väitöskirja valtiotieteistä

Olen tällä hetkellä tilanteessa, jossa haluaisin kirjoittaa väitöskirjan valtiotieteellisestä aiheesta. Keskeisin kiinnostuksen kohteeni on diskurssianalyysi ja sen teoria.

Haluaisin kirjoittaa väitöskirjan diskurssianalyysista taloustieteellä laajennettuna. Eli diskurssit ja resurssit -teemainen väitöskirja.

Päivitys 23.10.2024

Tietojenkäsittelytiede ja valtiotieteet

Valtiotiede on onnistunut luomaan suureita ja metriikoita, joita tutkimalla ja analysoimalla on mahdollista havainnoida valtioita ja tehdä johtopäätöksiä valtioiden tilasta.

Tietojenkäsittelytieteen metodeilla pystyy analysoimaan dataa. Valtiotieteellistä dataa on paljon saatavilla, mutta johtopäätösten tekeminen ei ole niin yksinkertaista kuin luonnontieteissä.

Päivitys 31.10.2024

Diskurssien taloustiede

Diskurssien tutkimus ja diskurssianalyysi ovat valtiotieteellisiä tutkimus-orientaatioita. Diskurssianalyysi on laadullinen menetelmä, jonka avulla voi tutkia valta-ilmiöitä ja kielenkäytön merkitys-rakennetta.

Taloustiede on tiede, joka tutkii taloutta, erityisesti taloudellista valintaa. Taloustiede on mallintanut matemaattisesti kuluttajan valintaa. Kuluttajan valinnan teoria on aksiomaattinen rakenne, jonka avulla voidaan luoda teoreettisia mallinnuksia.

Diskurssien tutkiminen taloustieteen avulla on varsin uusi tutkimuksen haara. Taloustieteen ja diskurssianalyysin yhteistutkimus voi auttaa kuromaan umpeen hyöty-kalkyylin ja valta-ilmiöiden yhteyttä. Valta-ilmiöillä tarkoitan positioita ja asenteita ja orientaatioita ja tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamista.

Päivitys 7.11.2024

Diskurssien taloustiede

Olen kiinnostunut tutkimaan diskursseja taloustieteen näkökulmasta. Olen opiskellut alemman yliopisto-tutkinnon taloustieteestä ja ylemmän yliopisto-tutkinnon yhteiskuntapolitiikasta.

Diskurssien yhdistäminen taloustieteelliseen mallinnukseen tuntuu loogiselta, koska molemmat metodologiat ovat valtiotieteellisiä (eng. social science). Etsitään kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhteenkuroumaa.

Päivitys 11.11.2024

Taloustieteen ydin

Taloustieteen ydin on taito ja tapa ajatella. Taloustieteilijä osaa eritellä osaamisensa kautta valintatilanteita ja myös mallintaa erilaisia taloudellisia asioita. Taloudellisia asioita ovat mm. valintatilanteet, hyöty ja hyödyn mallinnus, taloudelliset tilastot (ekonometria), vaihdanta ja kysynnän ja tarjonnan mallinnus.

Itselleni oli taloustieteen opintojeni aikana haasteellista oppia matematiikkaa. Kohtasin yliopistolla haastavaa ja monimutkaista matematiikkaa. Yliopisto-matematiikka ei ole samanlaista kuin lukio-matematiikka.

Tein kandidaatintutkielmani käyttäytymistaloustieteestä. Käyttäytymistaloustiede on mielenkiintoinen melko uusi taloustieteen haara, jossa taloudellista käyttäytymistä tutkitaan ad hoc -mallinnuksin ja psykologian avulla.

Päivitys 12.11.2024

ChatGP ja muu tekoäly ja valtiotieteet

Olen kuvitellut, että ChatGPT olisi jollain tavalla osaamaton ja turha. Eilen totesin, että olin kuvitellut väärin. ChatGPT tuottaa hyvää ja laadukasta tekstiä.

Itse aion nyt pyrkiä kehittämään osaamistani liittyen tekoälyyn. Tavoitteenani on olla ajan tasalla tekoälyn mahdollisuuksista ja olla taitava ja osaava tekoälyn käyttäjä.

Päivitys 20.11.2024

Älyn ja ajattelun kehittäminen valtiotieteilijäksi kasvamisessa

Älyä ja ajattelua on kehitettävä, jos henkilö haluaa kasvaa valtiotieteilijäksi. Valtiotieteilijän on osattava ideoida ja tuottaa ideoita nopeasti. Valtiotieteilijällä on oltava laaja sanavarasto ja kielipäätä, eli valtiotieteilijän on hyvä osata monia kieliä tai ainakin paria kieltä hyvin.

Keskeiset mekaaniset taidot, joita valtiotieteilijällä on oltava on nopea kirjoitusnopeus (eli on hyvä osata kirjoittaa kymmensormi-järjestelmällä tms.) ja tuottaa uusia ideoita nopeasti. Tekoälyn käyttäminen ideoiden tuottamisen tukena on nykypäivää, ja tämä tarkoittaa, että valtiotieteilijän on hyvä osata käyttää teknologioita tekoälysovelluksista lähtien tuottaakseen uutta ajattelua ja kyetäkseen yhdistää ideoita.

Ajattelun kehittämisessä on tärkeitä seuraavat:

• muistiinpano-tekniikat, eli mm. kynä ja vihko
• ideointi-tekniikat, eli assosiointi-kyvykkyydet ja tekoälyn käyttö
• ihmissuhde- ja yhteistyötaidot, eli kyky toimia ja ajatella osana ryhmää
• aivoterveys: ruokavalio, lepo ja liikunta

Tulen kirjoittamaan jatkossakin valtiotieteilijäksi kasvamiseen liittyviä postauksia. Valtiotieteilijäksi kasvetaan ja opiskellaan erityisesti filosofisten ja poliittisten konseptien ja käsitteiden syvällisesti oppiminen ja omaksuminen vaativat kypsyyttä ja kypsyys vaatii kurinalaista työskentelemistä ja altistumista valtiotieteelliselle ajattelulle.

Päivitys 9.12.2024

Monipuolisen valtiotieteellisen ajattelun luominen

Valtiotieteellinen ajattelu on luonteeltaan erityisesti sivistynyttä ja ennakkoluulotontakin. Valtiotieteilijä kohtaa ajattelussaan rakenteita, jotka eivät ole itsestäänselviä. Tällä tarkoitan, että valtiotieteilijä ei voi tuudittautua erilaisten ajatusrakenteiden, ideologioiden pysyvyyteen ja perusteltavuuteen. Valtiotieteilijä voi joutua ajattelemaan asioita niin ennakkoluulottomasti, että jopa moraalinen logiikka on vierasta.

Monipuolisen ajattelun luominen edellyttää erittäin laajaa ja monipuolista ja motivoitunutta kiinnostusta. Itse luen vuodessa noin 150 kirjaa, joista suurin osa, eli noin 120 kirjaa, käsittelee valtiotieteitä ja politiikkaa ja taloustiedettä.

Valtiotieteilijän tulee pitää huolta itsestään ja terveydestään. Erityisesti aivoterveys on tärkeä osa valtiotieteililjän itsestään huolehtimista. Itse ratkon päivässä erilaisia kognition edistämis-harjoitteita noin 30 minuuttia. Näihin harjoitteisiin kuuluu päässälaskeminen ja kielien oppiminen ja pianonsoitto ja kuntoliikunta. Valtiotieteilijän tulee olla kurinalainen ja välttää parhaansa mukaan päihteiden käyttöä. Jos valtiotieteilijä haluaa käyttää päihteitä, ainoa sallittu päihde on olut ja viini. Olut ja viini ovat kultivoituneita ja korkeakulttuurisia juomia, jotka saattavat auttaa esimerkiksi uusien ihmisten kanssa seurustelussa ja tutustumisessa uusiin ihmisiin. Oluen ja viinin juomisessakin valtiotieteilijän tulee olla kohtuullinen ja ei sortua ylilyönteihin.

Kaiken kaikkiin valtiotieteilijän pitää ymmärtää ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa sivistynyt ja korkeakulttuurinen luonne, mihin kuuluu ryhdikäs uteliaisuus ja monipuolinen kurinalainen ajattelu.

Päivitys 19.12.2024

Valtiotieteiden opiskelemisen ydintaidot

Valtiotieteitä opiskellessa ihmisellä pitää olla tehokas lukemisen rutiini. Tällä tarkoitan, että valtiotieteiden opiskelijan pitää pystyä tekemään tehokkaasti muistiinpanoja. Itse teen jatkuvasti muistiinpanoja kirjoittamalla tietokoneella. Olen opiskellut kirjoitustekniikan (10-sormi-järjestelmä), jolla pystyn kirjoittamaan noin 4 merkkiä sekunnissa.

Opiskelin Valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon taloustieteestä. Taloustiede, ainakin Helsingin yliopistossa, on todella matemaattinen, eli vaatii kykyä omaksua ja oivaltaa matematiikkaa. Matematiikka yliopistossa ei ole samanlaista kuin lukiossa (lukion matematiikka on paljolti laskentaa).

Itse kykenin oppimaan matematiikkaa paljolti ulkoa opettelun avulla. Opiskelin kaavoja ja ratkaisumalleja. Sain joitain oivalluksia matemaattisesta ajattelusta, mutta en usko, että nämä oivallukset olisivat riittäneet hyviin arvosanoihin.

Jouduin vaihtamaan pääaineeni taloustieteestä yhteiskuntapolitiikkaan, koska en ollut kyennyt oppimaan maisteritason kurssien matemaattisia sisältöjä. Aloittaessani yhteiskuntapolitiikan opiskelun oloni oli kuin olisin taivaassa. En enää kohdannut stressaavaa tilannetta, jossa kohtaan yliopisto-matematiikkaa, jota en kykene oppimaan ja/tai omaksumaan.

Yhteiskuntapolitiikan opinnoissa pystyin menestymään, koska olen luonnostani hyvä kvalitatiivisissa metodeissa, eli laadullisissa metodeissa. Nautin opiskelusta pitkään aikaan ja suorastaan rakastin valtiotieteellisen osaamiseni kehittämisestä ja parantamisesta.

Päivitys 3.1.2025

Uuden vuoden lupaus

Lupaan edistää valtiotieteellistä asiantuntemustani tänä vuonna opiskelemalla vähintään yhden kurssin Helsingin yliopiston Avoimessa Yliopistossa. Teen kaikkeni, jotta työllistymiseni helpottuisi. Opiskelen valtiotieteilijän työelämä-taitoja. Keskityn ainakin tietojenkäsittelytieteeseen.

Päivitys 6.6.2025

Olen saanut työpaikan, jossa olen uurastanut alkuvuoden, mikä on tarkoittanut, että minulla ei ole ollut aikaa päivittää valtiotieteellistä blogiani. Nyt päivitän.

Olen kehittynyt valtiotieteilijänä seuraavalla tavalla nyt alkuvuodesta: Elän todella kurinalaisesti ja elämäni rakentuu aktiivisuudesta. Herään joka arkiaamu klo 06:00, jonka jälkeen käyn heti kylmässä suihkussa ja pesen hampaani hammastahnalla. Tämän jälkeen syön aamupalan, jossa on paljon hyvää: kahvia, hunajaa, leipää, jogurttia ja hyvää öljyä. Tämän jälkeen lähden töihin. Ennen työpäivän alkua käyn ostamassa inkivääri-shotin, jolla saan suuni heräämään. Purskuttelen inkivääri-shottia n. 10 sekuntia suussani, mikä herättää makuaistimeni.

Harrastan liikuntaa paljon: Kävelen noin 15000 askelta joka päivä ja käyn kolmesti viikossa salilla nostamassa puntteja. Sivistän itseäni pitkäjänteisesti: Kuuntelen paljon äänikirjoja: Kuuntelen vuodessa keskimäärin 150 äänikirjaa.

Olen aloittanut luomaan yhteistä hyvää yhteiskuntaan seuraavilla tavoilla: Teen huumausaineiden vastaista työtä ja toimin henkilökohtaisena kuntovalmentajana.

Pyrin kehittämään itsessäni valppautta ja rauhallisuutta: erityisesti kuntoliikunta ja kylmät suihkut ja kognitiota kehittävät älypelit lisäävät läsnäoloani ja rauhallisuuttani.

Aion kehittyä poliitikkona, ja haaveenani on päästä kansanedustajaksi vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Olen poliittiselta suuntaukseltani oikeistolainen.

Päivitys 9.6.2025

Politiikkaan meneminen

Olen suunnitellut meneväni politiikkaan. Olen puolueeltani Kokoomuslainen. Olen yrittäjyyttä ja työntekemistä kunnioittava ja arvostava ihminen. Tietenkin haluan myös yhteiskuntaan sosiaalivakuutusta, että jokaisella oli lämpöä ja ruokaa.

Keskeisimmät tavoitteeni ovat hyvä ja paraneva kansanterveys ja kukoistava talous, jonka seurauksena Suomi pystyy suoriutumaan velvoitteistaan ja pitämään yllä hyvinvointia luovia rakenteita.

Olen myös raittius-mies, eli minulla on nollatoleranssi päihteitä kohtaan. Olen sitä mieltä, että oluen ja viinin juominen ovat kohtuudessa ollessaan suvaittavia asioita. Huumausaineita, kuten kannabista, vastustan kaikin voimin.

Päivitys 24.6.2025

Valtiotieteellisten opintojen jatkaminen

Olen aloittanut taas opiskelemaan valtiotieteitä. Tällä kertaa harrastus-pohjalta. Laajennan yleistä sivistystäni filosofialla ja sosiologialla. Hahmotan itseni laajan valtiotieteellisen sivistyksen omaavaksi henkilöksi.

Opiskelen filosofiaa, koska haluan kehittyä ajattelijana. Opiskelen sosiologiaa, koska se rakentaa menetelmällisiä valmiuksiani: kvalitatiivista ja kvantitatiivista.

Harrastan laaja-alaisesti kulttuuria: elokuvia ja kirjoja ja musiikkia. Keskityn elämään Helsingissä, synnyinkaupungissani. Haluan olla muille ihmisille kunnioitettu asiantuntija, kiinnostava keskustelukumppani ja avulias auttaja. Auttamis-toimintani keskittyy huumausaineiden vastaiseen työhön. Haluan myös auttaa ihmisen oman ajattelukyvyn ja yhteiskunnallisen osallisuuden ja valtiotieteellisen uteliaisuuden kehittymisessä.

Päivitys 25.6.2025

Minua tällä hetkellä kiinnostavat opiskelut

Tällä hetkellä minua kiehtoo ja kiinnostaa filosofia ja sosiologia ja taloustiede. Eniten minua kiinnostaa filosofia. Kuuntelen tällä hetkellä äänikirjoina filosofisia teoksia, kuten Michel Foucaultin tuotanto.

Haluan luoda abstraktia ja uutta synnyttävää ajattelua. Haluan olla teoreettinen. Käytännön toimet liittyen valtiotieteelliseen osaamiseni ovat tällä hetkellä esseiden kirjoittaminen ja päihteiden vastainen työ.

Olen kiinnostunut löytämään uusia filosofeja klassikkojen rinnalle ja keksimään uutta ajattelua. Haluan myös sivistää itseäni.

Päivitys 25.6.2025

Miten minä käsitän valtiotieteet?

Minä käsitän valtiotieteet tieteinä vallasta ja sen ilmenemisestä. Valtiotieteet ovat eri asia kuin yhteiskuntatieteet. Valtiotieteet käsittelevät valtioon ja valtaan liittyviä kysymyksiä. Yhteiskuntatieteet käsittelevät yhteiskuntaan ja yhteiskunnan rakenteeseen liittyviä kysymyksiä.

Olen itse opiskellut laaja-alaisesti valtiotieteitä: taloustiedettä, sosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, väestötiedettä, sosiaali- ja terveysalan johtamista. Valtiotieteellinen osaaminen on myös kykyä kirjoittaa, ajatella ja keskustella.

Minua valtiotieteet kiinnostavat ja kiehtovat. Minun opiskelujani on keskeisesti ajanut eteenpäin kiehtominen ja uteliaisuus.

Aion omistaa osan elämästäni suomalaisen valtiotieteellisen tekstin kirjoittamiselle ja puhumiselle. Suomen kieli on pieni kieli, jota pitää ylläpitää ja luoda aktiivisesti. Jos suomea ei puhuta ja kirjoiteta, suomi katoaa ja lakkaa olemasta.

Olen asettanut itselleni tavoitteen, että töiden ohessa harrastan valtiotieteitä vähintään 20 tuntia viikossa. Olen aloittanut eräänlaisen valtiotieteellisen kielikylvyn, jossa kuuntelen valtiotieteellistä kirjallisuutta ja opiskelen muutenkin valtiotieteitä vapaa-ajalla sekä aktiivisesti että passiivisesti.

Päivitys 25.6.2025

Mistä aion kirjoittaa?

Aion kirjoittaa valtiotieteisiin liittyvistä aiheista. Pyrin sekä kertaamaan vanhaa, että kirjoittamaan uusia ideoita ja ajatuksia. Pyrin esittämään jokaisessa kirjoituksessani vähintään yhden uuden idean.

Olen kiinnostunut valtiotieteiden ja filosofian ohella myös systeemianalyysista ja kirjallisuudesta. Systeemianalyysi kiinnostaa minua siitä syystä, että se on niin konkreettisesti hyödyllinen tiede, josta voi ammentaa myös elämäntaitoja. Kirjallisuudesta pyrin ammentamaan kauneutta ja viisautta ja kiinnostavuutta.

Keskeisesti aiheista olen kiinnostunut seuraavista: tasapainot ja tasapainotilat, elämänohjeet, uuden luominen systemaattisesti ja tehokkaasti, kiehtovat ja kiinnostavat filosofiset kysymykset, vanhan kertaaminen taidon ylläpitämiseksi.

Päivitys 25.6.2025

Millaisille asioille valtio ja valtion sisällä oleva yhteiskunta rakentuu?

Kirjallisuudessa kerrotaan, että yhteiskunta rakentuu tietyille instituutioille. Nämä instituutiot voivat olla selvästi näkyvissä tai sitten hieman piilossa. Keskeinen instituutio on luottamus ja työnjako. Työnjaon varaan voidaan luoda toimiva ja tehokas talousjärjestelmä. Luottamus on perustana mm. rahassa ja oikeuslaitoksessa.

Valtio on suvereeni toimija, eli se on selvästi olemassa oleva ja sillä on hyvin todennäköisesti instituutioita, jotka luovat ja ylläpitävät kyseistä valtiota. Valtion rajojen sisäpuolella tapahtuu yhteiskunta. Yhteiskuntia voi ajatella olevan mahdollisesti myös useita, mutta nykyaikana yhden valtion sisällä on yleensä yksi yhteiskunta, joka toteutuu valtiolla olevan oikeuslaitoksen ja talousjärjestelmän varaan.

Mikä synnyttää tarpeen luoda ja synnyttää valtio? Tämä on hyvä kysymys. Tarve, joka synnyttää valtion, voi ajatella olevan eräänlainen idea-tasolla oleva universaali totuus, idea, ajatus. Valtio antaa ihmisille mahdollisuuden saavuttaa korkeampi elintason kun ilman valtiota. Valtio tarjoaa myös paremman mahdollisuuden ihmiselle elää pitempää ja paremmassa suojassa. Keskeiset ideat ovat luottamus ja työnjako.

Luottamus luo henkilölle orientaation, jossa hän uskaltaa uskoa toisen täyttävän tietyt asiat, jotka luotetaan. Yleisesti ajatellaan, että parisuhteessa elävä henkilö luottaa kumppaninsa väkivallattomuuteen, eli uskoo kumppaninsa olevan turvallinen. Luottamuksen varaan rakentuvat ainakin seuraavat: raha ja oikeuslaitos ja työnjako.

Rahalla on seuraavat ominaisuudet: arvonsäilyttäjä, arvon mitta, vaihdon väline. Rahan idean voi ajatella olevan abstrakti ja universaali.

Millaiset ideat ovat valtiotieteellisen ajattelun lähtökohta, ja minkä ideoiden varaan valtiotieteellinen ajattelu rakentuu? Näihin kahteen kysymykseen en tiedä vastauksia ja tämä onkin keskeinen syy, miksi haluan opiskella filosofiaa. Haluan oppia ajattelemaan kurinalaisemmin ja monipuolisemmin. Haluan kehittää ja syventää valtiotieteellistä sivistystäni.

Päivitys 26.6.2025

Töiden tekeminen

Työskentelen tällä hetkellä vapaa-ajan avustajana seniorien parissa. Tämä työ on kiinnostavaa ja palkitsevaa.

Haluaisin työllistyä alalle, jossa pystyn käyttämään paljon valtiotieteellistä osaamistani. Erityisesti haluan päästä luomaan uutta valtiotieteellistä ajattelua. Kehitän päivittäin kirjoitus-taitojani ja ajatteluani. Pyrin olemaan nopea ja laaja-alainen ja älykäs ja viisas valtiotieteellinen ajattelija.

Keskeisin lisä-arvo, jonka voin valtiotieteellisellä osaamisellani luoda, on uudet valtiotieteelliset ideat ja valtiotieteisiin liittyvät laadulliset tutkimukset. Olen myös keskeisesti suomenkielinen asiantuntija, eli pyrin kirjoittamaan (kielipoliittisistakin syistä) tekstini suomeksi.

Keskeisimmät ideat ja teemat, joiden parissa nykyään askartelen ja mietiskelen, ovat valtiotieteiden filosofiset perustat ja yhteiskuntapoliittiset teemat, kuten sosiaalivakuutus ja hyvinvointi. Haluan olla myös helposti lähestyttävä valtiotieteiden asiantuntija, eli minulta voi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kysyä kysymyksiä liittyen valtiotieteisiin.

Keskeisin käytännönläheinen työtehtävä, jonka olen ottanut omakseni, on päihteiden vastainen työ. Olen itse raitis mies, joka ymmärtää päihteiden käyttäjiä. Olen sitä mieltä, että olut- ja viini-kulttuurit ovat monipuolisia ja sivistyneitä ja kiinnostavia, ja niitä voikin harjoittaa, kunhan pysyy kohtuudessa. Itselleni alkoholi-juomat eivät tarjonneet minulle enää mitään uutta hyvää ja kiinnostavaa, joten lopetin alkoholi-juomien juomisen. Nykyään olen täysin raitis ja saan motivaatiota ja kiinnostavuutta ja yhdessäoloa kuntoliikunnan parista.

Mielestäni päihteet aiheuttavat niin paljon haittaa valtiollisessa ja henkilökohtaisessa mittakaavassa, että niiden käyttöä pitää vähentää. Työskentelen päihteettömyyden ja kuntoliikunnan puolesta.

Päivitys 26.6.2025

Aikomukseni kirjallisen tuotannon luomisen suhteen

Aion kehittää itselleni huomattavan hyvän taidon kirjoittaa. Kirjoittamis-taitoni ytimessä on valtiotieteellinen sivistykseni ja erinomainen kirjoittamis-rutiini.

Aion kirjoittaa esseitä ja runoja ja tieteellistä tekstiä. Aion myös yrittää kirjoittaa kirjoja: valtiotieteellisiä kirjoja ja kaunokirjallisuutta. Olen kokenut elämäni aikana huomattavan paljon työttömyyttä, vaikka olen elämäni aikana hakenut huolellisesti ainakin noin 500 eri työpaikkaan.

Nyt jäädessäni työttömäksi elokuun 2025 puolessa välissä aion alkaa tuottamaan tekstiä. Aion käyttää jokaisen työttömänä olo päiväni tekstin kirjoittamiseen. Pyrin luomaan hyvää tekstiä, mutta en aio asettaa itselleni liian suuria vaatimuksia, koska liian suuret vaatimukset saattavat estää tyytyväisyyden, jonka varassa kehitys parempaan päin tapahtuu.

Valtiotieteilijänä aion kirjoittaa tekstiä, jossa käyn läpi yliopistossa oppimiani asioita. Aion myös pyrkiä opiskelemaan kirjoitus-työni/ -harrastukseni ohessa. Tavoitteenani on kehittyä ajattelijana. Minulla on huomattavan paljon osaamista valtiotieteistä, mutta ajattelijana voisin olla parempi. Kehitän ajatteluani opiskelemalla filosofiaa ja tekemällä älytehtäviä, kuten esimerkiksi ristisanoja.

MITÄ VALTIOTIETEELLINEN AJATTELU ON MINULLE?

Minulle valtiotieteellinen ajattelu on ajattelua liittyen ilmiöihin, jotka tapahtuvat ihmisyhteisöissä. Ihmisyhteisöissä tapahtuu ainakin seuraavia asioita: taloudellinen toiminta (eli vaihdanta (eli ostaminen ja myyminen)) ja sosiaali-tieteelliset ilmiöt (kuten ystävyys ja alistaminen ja johtaminen ja ryhmäytyinen) ja politiikka (ja politiikkaan liittyvät ilmiöt).

Valtiotieteilijä ajattelee ja tutkii ja etsii ja löytää asioita, joita tapahtuu ihmisyhteisöissä. Ihmissuhteissa on löydettävissä ainakin seuraavia asioita: valtasuhteet, ihmisten väliset positiot, tunteet ja tunteiden ilmentymät (kuten vaikkapa auttaminen), ja elekieli.

Valtiotieteellinen ajattelu on ilmiöiden etsimistä ja löytämistä ja sanoittamista. Valtiotieteellinen ajattelu on epävarmuuden vallitessa tapahtuvaa havainnointia ja ilmiöiden mallintamista (eli rakenteiden löytämistä). Valtiotieteellinen ajattelu on tunteita herättävää ja oivaltavaa ja jopa kaunokirjallista.

Mitä valtiotieteilijä etsii? Valtiotieteilijä etsii rakenteita ja eroja ja eroavaisuuksia ja samankaltaisuutta ja toimintaa ja tapoja ja havaintoja. Valtiotieteellinen ajattelu on analysointia (erittelevää) ja kriittisyyttä (kyseenalaistavaa) ja deskriptiivistä (kuvailevaa) ja luovaa. Valtiotieteellinen ajattelu pukeutuu sanoiksi ja matemaattisiksi ja tilastotieteellisiksi merkinnöiksi ja kaavoiksi.

Valtiotieteellisen ajattelun aikaansaannokset saattavat olla suoranaisesti hyödyllisiä, mutta valtiotieteellisen ajattelun aikaansaannokset saattavat olla myös hyödyttömiä. Hyödyttömyys ei kuitenkaan tarkoita turhuutta. Valtiotieteelliset löydökset ja havainnot ovat tärkeitä jo itsessään.

Valtiotieteellisen ajattelun kauneus voi löytyä esimerkiksi siten, että havainnot ja oivallukset pukeutuvat kaunokirjalliseen muotoon. On mahdollista (ja jopa huomattavan todennäköistä), että valtiotieteissä on löydettävissä kaavoja ja rakenteita, jotka vertautuvat fysiikan kestäviin ja absoluuttisiin kaavoihin. Taloustieteen piirissä on löydetty peli-teoreettisia oivalluksia ja suhteellisen edun periaate.

Ilmiöiden sanoittaminen on keskeinen piirre valtiotieteellisessä ajattelussa. Ilmiön voi sanoittaa ja sitä kautta se voidaan tehdä tiedettäväksi ja jopa hallittavaksi.

Miten valtiotieteilijä löytää ilmiön? Millaista on hyvä valtiotieteellinen ajattelu? Ilmiöiden löytäminen on eräs keskeinen valtiotieteilijän tehtävä. Ilmiö havaitaan yleensä tietoisen ponnistelun tuloksena. Esimerkiksi rakenteellinen työttömyys on havainto, että valtiossa on tietty määrä ihmisiä, jotka eivät mene periaatteellisista syistä johtuen koskaan töihin.

Hyvä valtiotieteellinen ajattelu on selkeää ja tarkkaa ja kurinalaista. Toisaalta valtiotieteissä ei tarvita samanlaista ajattelun kurinalaisuutta kuin esimerkiksi matematiikassa. Nykyinen datan keruu ja tämän datan analytiikka tuovat esiin rakenteita, joita ei voinut aiemmin havaita.

Päivitys 26.6.2025

Miten ottaa valtiotieteellistä oppia kaunokirjallisuudesta?

Lukiessani kaunokirjallisuutta pyrin havainnoimaan tarinaa ja kirjan henkilöitä ja kerrottuja asioita valtiotieteellisesti. Tällä tavalla kehityn valtiotieteilijänä ja valtiotieteellisenä ajattelijana.

Kirjan tarina itsessään on jo rakenne, jossa on erilaisia kertoja-positioita. Kertojat voi ajatella valta-positioiksi ja kertomuksen hahmot kirjan juonen ja tarinan rakenteessa oleviksi (aktiivisiksi tai passiivisiksi) toimijoiksi.

Päivitys: 26.6.2025

Mitkä ovat keskeisimmät yliopistossa oppimani asiat?

Keskeisin yliopistossa oppimani asia on runsas ja erittelevä ja luova ja kyseenalaistava nopea ajattelu, joka on rakentunut intuitiiviseen kyvykkyyteeni. Eli pystyn ajattelemaan nopeasti ja tarkasti valtiotieteellisiä asioita. Toinen tärkeä oppimani asia on muistiinpanojen tekeminen: pystyn kirjoittamaan nopeasti muistiinpanoja, joiden oheen laitan omia ajatuksiani ja merkintöjä, joihin palaan kurssien jo päätyttyä.

Eli: Olen oppinut ajattelemaan ja olen oppinut kirjoittamaan. Taloustieteitä opiskellessani opin myös laskemaan, eli kirjoittamaan ja pyörittelemään matemaattisia kaavoja, ja kaiken lisäksi opin myös todistamaan joitain matemaattisia lauseita.

Nyt kun olen saanut suoritettua maisterin tutkinnon valtiotieteistä, olen myös alkanut olla itsevarmempi ja rohkeampi ajattelija. Rakennan osaamistani ja mainettani osin tutkintoni varaan. Tutkinto signaloi, että olen saanut ajatella ja kirjoittaa Suomen parhaimpien valtiotieteilijöiden kanssa ja opastuksessa.

Keskeisimmät tarkat ja tietyt oppini valtiotieteitä opiskellessani ovat olleet seuraavat:

• suhteellisen edun periaate
• peliteoria: Nash-tasapaino ja parhaan vastauksen käyrät
• yhteiskuntapolitiikka-tieteenalan teoreettiset juuret
• kyky nopeaan kirjoittamiseen tietokoneella (jopa viisi merkkiä sekunnissa) ja käsin
• differentiaali-yhtälö-systeemien ratkaiseminen
• yliopiston hierarkia: Kuinka puhuttelet professoria? Kuinka puhuttelet kanssaopiskelijaa? jne.
• Schumpeterin luovan tuhon käsite
• hyvää keskivaikeaa data-analyysia
  • suurimman uskottavuuden estimointi ja muu analytiikka
  • regressio-analyysi
  • tilastollisten havainnollistavien kuvien luominen
  • R-ohjelmisto, SPSS, ja Excel
• MATLABin perusteet
• Bayes-päättelyä
• opiskelu-tekniikat
  • omien ääni-muistiinpanojen tekeminen
  • pikakirjoittaminen
  • ennakkoluuloton ja rohkea ja nopea (intuitiivinen) ajattelu ylös kirjoittaen
• laadulliset menetelmät
  • narratiivinen tutkimus
  • (kriittinen) diskurssi-analyysi
• kyky istua rauhallisena ja valppaana luennoilla muistiinpanoja tehden
• kurinalainen elämäntapa
  • raittius
  • aikainen herääminen
  • pöydän ääressä istuminen
  • ravitseva ruokailu
• ihmissuhde-taidot
  • kyky noudattaa päätöksiä
  • kyky pitää sovitusta kiinni
  • ainejärjestö-toiminnat
  • ruokailu yhdessä
• kyky nimetä keskeisiä valtiotieteellisiä kirjoittajia ja kirjoja

Päivitys 27.6.2025

Tällä hetkellä lukemani kirja

Tällä hetkellä luen Michel Foucaultin kirjaa tiedon arkeologiasta. Kirja on mielenkiintoinen. Foucault lähestyy tietoa systeemiteoreettisesti ja pohtii miten mitkäkin tiedot liittyvät toisiinsa.

Tieto on luotu ajatus- ja uskomusjärjestelmissä. Tieto rakentuu ajatus- ja uskomus-järjestelmissä. Nämä kaksi tässä kappaleessa olevaa väitelausetta ovat keskeisiä Foucaultin The Archaeology of Knowledge -kirjassa.

Tieto ja tietämys rakentuvat osaltaan sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tieteen löydöksiä ja tuloksia viestitään toisille ihmisille kielen (eli sosiaalisen ilmiön) varassa.

Tutustuin kunnolla Foucaultin kirjallisuuteen itse noin 8 vuotta sitten ollessani eräällä kurssilla. Foucault on hieno ja oivaltava teoreetikko ja käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä ja instituutioita monilta tasoilla konkretia – abstraktio -jatkumolla. Erityinen Foucaultin näkökulma on juurikin ne hallintapyrkimykset, joilla yhteiskunnallisella järjestyksellä pyritään vastaamaan.

Päivitys: 4.8.2025

Olen jäänyt työttömäksi

Olen jäänyt työttömäksi torstaina 7.8.2025. Etsin töitä Helsingistä. Työttömänä pyrin kehittämään osaamistani aloilta, jotka edistävät työllistymistäni: AI, ohjelmointi, tilastotiede, sosiaalitieteet.

Kehitän myös työtehoa ja -taitoa kehittäviä asioita: nopea kirjoittamisnopeus, työllistymistä ja työntekoa tukevat arkirutiinit, ihmissuhdetaidot, johtajuustaidot. Olen kiinnostunut työskentelemään sosiaalitieteiden ja tietojenkäsittelytieteen pariassa.

Pyrin myös aloittamaan tohtori-opinnot, mutta minulla ei ole vielä opiskelupaikkaa tohtori-opintoihin. Olen kiinnostunut tekemään väitöskirjan tekoälystä ja sosiaalitieteistä.

Seuraavassa on mahdollisia tutkimuskysymyksiä liittyen tohtori-opintoihini:

• Millaisia diskursseja tekoäly tuottaa?
• Millaisia sosiaalisia maailmoja tekoäly tuottaa?
• Millaisia diskursseja on löydettävissä tekoälyn tulosteista?
• Miten tekoälyä voi analysoida diskurssianalyyttisesti?
• Millainen on sosiaalitieteiden ja tekoälyn rajapinta?
• Miten tekoäly ”ymmärtää”/ ”käsittää” sosiaalisuuden ja diskurssin?

Päivitys: 4.8.2025

Tietojenkäsittelytieteen ja tekoälyn opiskelu

Olen aloittanut opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. Tarkoitukseni on oppia erityisesti data-analyysia ja tekoälyä. Olen heittäytynyt tähän opiskeluun, mikä tarkoittaa, että tarkoitukseni on käyttää noin 40 tuntia viikossa opiskeluun.

Opiskelen kahviloissa ja kirjastoissa. Pyrin verkostoitumaan tietojenkäsittelytieteen parissa työskentelevien ihmisten kanssa. Erityisesti tarkoituksenani on lisätä työllistymis-todennäköisyyttäni oppimalla taitoja, joita tarvitaan nykyaikaisessa asiantuntija-työssä.

Päivitys: 5.8.2025

Valtiotieteilijän työnhakua

Olen aloittanut päivän tänään klo 10. Tein aamurutiinit: söin monipuolisen ja terveellisen aamupalan, kävin kylmässä suihkussa ja pesin itseni shampoolla, tein älytreenit ja kertasin viimeaikaisia ja tämän päivän uutisia.

Etsin töitä Internetissä olevilta työnhaku-palstoilta. En ole onnistunut saamaan edes työhaastattelu-kutsua, mutta olen sinnikäs ja ahkera ja olen varma, että jossain vaiheessa työllistyn. Minulla on myös pienimuotoista yritystoimintaa, joka saattaa jossain vaiheessa laajentua s.e. yritykseni tarjoaa minulle riittävän toimeentulon.

Päivitys: 5.8.2025

Syöminen ja valtiotieteet ja opiskelu

Kun ihminen opiskele, hänen kannattaa syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Suomalainen ruokavalio on terveellinen ruokavalio. Itse syön suomalaisesti, mutta olen lisännyt ruokavalioon myös pehmeitä rasvoja ja siemeniä ja pähkinöitä.

Itse opiskelen nyt työttömänä noin 5-8 tuntia päivässä arkisin. Viikonloppuisin vedän hirmutreenejä, eli harrastan paljon väsyttävää aerobista liikuntaa.

Syömisessä ruoilla on merkityksiä. Itse syön tällä hetkellä yhden lämpimän ruoan päivässä, ja tämä lämmin ruoka on monipuolinen ja ravitseva. Syön tämän lämpimän ruoan yleensä ravintolassa.

Päivitys: 5.8.2025

Mystiikka ja filosofia

Olen itse kiinnostunut filosofiasta. Olen kiinnostunut tarkasta ja aikaansaavasta kyvystä ajatella.

Sain herätyksen mystisiin asioihin vuonna 2018. Minulla oli vuonna 2018 henkinen kriisi, jonka seurauksena etsin turvaa ja inspiraatiota ja motivaatiota uskonnoista ja filosofiasta. Mystiikka alkoi silloin minua kiinnostaa, koska mystiikassa tutkitaan ns. yliluonnollisia asioita.

Mystiikka on ennen kaikkea orientaatio ja asenne selittämätöntä ja selitettyä kohtaan. Mystiikka luo kokeellista havainnointia ja etsii asioita, joita ei välttämättä voi järjellä selittää. Mystiikka tutkii myös unia ja unien logiikkaa.

Olen nyt valtiotieteilijänä ajatellut julkaista esseitä ja muita kirjoituksia, joiden on tarkoitus kehittää suomalaista valtiotiedettä. Kirjoitan suomeksi, mikä lisännee kiinnostusta suomen kieltä osaavien keskuudessa.

Päivitys: 5.8.2025

Tahdon vastaisesti varusmiespalveluksesta vapautetut

On kiinnostavaa tietää, kuinka paljon on tahdonvastaisesti rauhanajan asepalveluksesta vapautettuja, eli henkilöitä, jotka tahtovat suorittaa varusmiespalveluksen, mutta he eivät saa sitä jonkin seikan takia suorittaa. Varusmiespalvelus on hyvä tapa nuorille oppia kurinalaista elämää ja oppia kovia arvoja ja asenteita, joita tarvitaan aikuisuudessa ja aikuisessa elämässä.

Suomessa on korkea maanpuolustustahto, minkä perusteella voi ajatella, että moni C-luokkaan määrätty haluaisi suorittaa varusmiespalveluksen. Itse ajattelen, että erityisesti psykiatrit kirjoittavat vastuuttomasti ja holtittomasti ja hövelisti lausuntoja, joiden seurauksen varusmiespalveukseen tahtova nuori ei saakaan suorittaa varusmiespalvelusta.

C-luokkaan määrätyt nuoret ovat todennäköisesti syrjäytymisriskissä ja heille kasaantuu elämänkulun aikana muitakin epäsuotuisia kehityskulkuja. C-luokkaan määräämisestä pitäisi käydä enemmän keskustelua ja C-luokkaan määrättyjä pitäisi tutkia enemmän.

Päivitys: 5.8.2025

Mitkä tekijät tekevät valtiotieteilijästä vaikeasti työllistyvän?

Valtiotieteilijä on keskeisesti ajattelija, eli asiantuntija joka ajattelee ja kirjoittaa ja puhuu valtiotieteellisistä ilmiöistä. Valtiotieteiden alaan kuuluu monia tieteenaloja: (kansan)taloustiede, yhteiskuntapolitiikka (eli sosiaalipolitiikka, ympäristöpolitiikka, vanhenemisen tutkimus, vammaispolitiikka), sosiaaliantropologia, kulttuuriantropologia, sosiologia, sosiaalityö, sosiaalihistoria, taloushistoria, väestötiede eli demografia, käytännöllinen filosofia, poliittinen historia, sosiaalipsykologia, viestintä ja valtio-oppi.

Valtiotieteilijöillä on erilainen mahdollisuus saada hyvä työpaikka, jos vertaillaan työllistymistä eri valtiotieteellisten oppiaineiden kesken. Taloustieteilijöillä ja sosiaalityöntekijöillä lienee tällä hetkellä parhaat työllistymisen mahdollisuudet valtiotieteilijöistä.

Minä kouluttauduin valtiotieteiden kandidaatiksi taloustieteestä ja valtiotieteiden maisteriksi yhteiskuntapolitiikasta. Jouduin vaihtamaan maisterivaiheessa opinalaani, koska taloustiede oli minulle liian matemaattista.

Itse koen tällä hetkellä, että keskeisin vahvuuteni valtiotieteilijänä on laaja-alainen sivistykseni. Osaan myös kirjoittaa ja puhua. Keskeisimmät ajatteluntaidot, eli erittely ja kyseenalaistaminen ja luovuus, opin jo lukiossa, ja yliopistossa nämä taidot kehittyivät laaja-alaiseksi valtiotieteelliseksi sivistykseksi.

Vaalin omaa sivistystäni harrastamalla paljon asioita, jotka ylläpitävät aivo-terveyttä. Eli en käytä mitään päihteitä, pelaan joka päivä älypelejä, ja harrastan laaja-alaisesti liikuntaa.

Valtiotieteilijä on myös positio. Tämä positio on sellainen, että valtiotieteilijä pystyy puhumaan muita tieteenalojen edustajia helpommin valtiotieteellisistä asioista. Valtiotieteilijä ajattelee asioista eri tavalla verrattuna esimerkiksi vaikka lääketieteilijään.

Valtiotieteilijän laajan humanistisen valmiuden hintana on ehkäpä liian yleisluontoinen osaaminen, mikä tarkoittaa nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa talousjärjestelmässä, että valtiotieteilijän osaaminen ei ole tarpeeksi spesifiä, jotta se voisi tuottaa tarkkarajaista ja selvästi kristallisoitunutta tietoa ja dataa.

Itse koen valtiotieteilijänä, että minun keskeinen valmiuteni on valtion ja siinä sijaitsevan yhteiskunnan ja talousjärjestelmän analysoiminen nykyhetkessä. Minulla on mielessäni ja aivoissani varastoituneena useita satoja valtiotieteellisiä käsitteitä, joiden avulla pystyn ajattelemaan valtioista monipuolisesti ja selkeästi ja tarkkarajaisesti.

Päivitys: 6.8.2025

Mikä on valtiotieteellisen sivistyksen tarkoitus?

Valtiotieteellisen sivistyksen tarkoitus on olla resurssina yhteiskunnassa ja valtiossa. Tämä valtiotieteellinen resurssi on kykyä hankkia ja tuottaa valtiotieteellistä informaatioita ja dataa ja tietoa, ja kykyä luoda näkökulmia ja positioita joiden varassa tutkia ja analysoida valtioita ja yhteiskuntaa.

Valtiotieteellinen sivistys on myös performanssi, mikä tarkoittaa, että valtiotieteellistä sivistystä luodaan ja jaetaan eteenpäin sosiaalisissa tilanteissa ja sosiaalisissa areenoissa. Valtiotieteelliseen performanssiin kuuluu mm. valmius käyttää vaikeaselkoista kieltä sivistyssanoineen ja vaikeasti hahmotettavine käsitteineen.

Päivitys: 6.8.2025

Valtiotieteilijä aikalaisdiagnoosin tekijänä

Valtiotieteellinen osaaminen on mahdollisuudeltaan sellaista, että sen avulla voi luoda ns. aikalaisdiagnoosin yhteiskunnasta ja valtiosta ja myös globaaleista valta- ja talous-ilmiöistä ja -rakenteista. Tämä aikalaisdiagnoosi pyrkii kertomaan ja viestimään sen, mikä on kyseisessä ajanjaksossa keskeistä ja aikakautta määrittävää.

Päivitys: 7.8.2025

Miten saan tehtyä valtiotieteilystä itselleni ammatin?

Olen nyt harrastanut valtiotieteilyä isoissa määrissä ja periksiantamattomalla asenteella jo vuodesta 2009, jolloin pääsin opiskelemaan synnyinkaupunkini Helsingin yliopistoon. Otan valtiotieteilyn tosissani ja haluan kehittyä siinä maailman parhaimpien tasolle.

Minun valtiotieteilijyyteni erityisyys perustuu kirjoittamis- ja ajattelukyvylleni. Olen lukenut noin 30 000 sivua valtiotieteellistä tekstiä elämäni aikana. Olen kirjoittanut noin 20 000 sivua valtiotieteellistä tekstiä elämäni aikana.

Minulla pitäisi olla jokin konkreettinen tuote, jota myydä. Uskoakseni tämä konkreettinen tuote, jota myydä, on minun tapauksessani kirjoitelmat ja muut kirjoitukset. Voisin kirjoittaa analyyseja, joissa tutkin laadullisesti ja määrällisesti jotain ilmiötä. Nämä kirjoitukset sitten olisivat hyödyllisiä yksilöille ja yrityksille.

Mistä asioista kirjoittaisin? Kirjoittaisin suomalaisen yhteiskunnan nykytilasta, jonkin yrityksen poliittisesta toimintaympäristöstä, tai jonkin yksilön poliittisesta persoonallisuuden rakenteesta.

Päivitys: 7.8.2025

Mitä olen tänään tehnyt väikkäri-projektiani ajatellen?

Olen ajatellut tänään paljon väikkäri-projektiani (eli tahtomustani osallistua tohtoriopintoihin ja kirjoittaa väitöskirja ja valmistua tohtoriksi). Olen tutkinut taustamateriaaleja ja olen sivistänyt itseäni.

Minä olen päässyt hyvään vauhtiin liittyen opintoihin ja työelämään menemisessä. Teen tällä hetkellä joka päivä 7-8 tuntia erilaisia työllistymistäni edistäviä toimia: opiskelua, kertaamista, suunnittelemista. Olen ajatellut, että minun pitäisi opiskella tekoälyä ja data-analyysia (muita datan käsittely metodeja), jotta työllistyisin.

”Vietän aikaa” tekoälyn kanssa päivittäin noin yhden tunnin, ja tarkoitukseni on kehittää itseni tekoälyn valtiotieteelliseksi asiantuntijaksi tämän vuoden 2025 loppuun mennessä. Olen heittäytynyt tekoälyn pariin, eli kuuntelen tekoälyyn liittyviä äänikirjoja, käytän tekoälyä, ja opiskelen tekoälyn teoriaa. Viikonloppuisin palaudun ja annan opintojen ja ideoiden hautua.

Päivitys: 7.8.2025

Mitkä ovat keskeisimmät ideat, jotka olen saanut valtiotieteiden opintojeni kautta?

Keskeisimmät ideat:

• regression to the mean
• yhteiskuntapolitiikalla ei ole perusteita, vaan se on analyyttinen rakennelma, jonka perusteet muuttuvat tieteen edetessä
• Nash-tasapaino
• suhteellisen edun periaate
• Taylorin sääntö, liittyen makrotaloustieteeseen
• useat luonnonilmiöt noudattava Gaussin kellokäyrää
• topologia on matemaattinen oppi metriikoista
• jos pystyt luomaan vahvan ja robustin ja tuloksellisen opiskelumetodin, pystyt suoriutumaan yliopisto-opinnoista
  • muistiinpano-tekniikat
  • muistisäännöt ja muistitekniikat
  • piirtäminen
• kuluttamista voi ajatella poliittisena päätöksentekona
• kuluttajan valintateorian aksioomat: refleksiivisyys, transitiivisuus, absoluuttisuus
• Edgeworth box
• EU:n hallinnon pääpiirteet, ja kyky tutkia EU:n byrokraattista rakennelmaa
• tietojenkäsittelytiede on muutakin kuin ohjelmointia
  • ohjelmointi on minulle hidasta ja aikaavievää
• suurimman uskottavuuden estimointi
• R-ohjelmisto
• SPSS
• MATLAB on minulle vaikea ohjelmisto, jossa muuttujat käsitetään matriiseina
• transaktio-kustannukset
• Slutskyn yhtälö
• muistiinpanoista voi tehdä äänitteitä, joita voi kuunnella harrastaessa liikuntaa, kuten kävelyä puistossa
• kannattaa hahmottaa ja ymmärtää, missä omat vahvuudet ovat, ja sitten erikoistua sille alalle, missä ne vahvuudet ovat
• kuntoliikunta auttaa oppimisessa ja opiskelussa
• aktiivinen muistiinpano-tekniikka kysymyksineen kehittää ajattelua ja keskeisten käsitteiden muistamista ja ymmärtämistä
• Kolmogorovin aksioomat liittyen todennäköisyyslaskentaan
• matematiikkaa oppii parhaiten lukemalla keskeisiä teoksia ja tekemällä muistiinpanoja ja harjoittelemalla paperilla todistamista

… lista jatkuu.

Päivitys: 12.8.2025

Työttömän arkipäivät

Tänään tiistaina olen aloittanut työni klo 11. Pidän tänään puolikkaan työpäivän, koska minulla on hieman väsymystä. Loman aloitan todennäköisimmin tiistaina 19.8.

Työttömällä pitää olla järkeviä asioita tehtäväksi, jotta ei ajaudu esimerkiksi päihderiippuvuuteen tai masennu. Itse kehitän ammattiosaamistani ja hankin muuta osaamista, jotta todennäköisyyteni työllistyä kasvaisi.

Harrastan myös kuntoliikuntaa, mutta kohtuullisemmin kuin aiemmin. Nykyään ymmärrän myös, että kuntoliikunta saattaa kuormittaa tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti työtehoon ja työintoon.

Päivitys: 13.8.2025

Työnhaku jatkuu

Olen tänään jatkanut työnhakuani. Olen selaillut erilaisia työnhaku-sivustoja. Huomaan jälleen, että valtiotieteiden maisterille ei ole täysin koulutusta vastaavia työpaikkoja paljoa auki. Olen selaillut erityisesti yhdistyksien työpaikkoja ja myös pankkien työpaikkoja. Olen myös selannut Helsingin kaupungin ja Suomen valtion työpaikkoja.

Keskeisimmät osaamisen ovat monipuolinen osaaminen mm. raporttien kirjoittamisesta ja sosiaalisen elämän erittelystä ja pohtimisesta. Työttömyys ei ole minulle hauskaa aikaa, koska koen arvottomuutta ja työttömyys aiheuttaa minulle köyhyyttä.

Päivitys: 15.8.2025

Tutkimukseni liittyen palveluskelpoisuus-luokan vaikutukseen elämänkulkuun

Olen aloittamassa tutkimusta liittyen palveluskelpoisuus-luokan vaikutukseen nuoren miehen elämänkulkuun. Perusolettamukseni on, että C-luokkaan määrätyille miehille aiheutuu jotain haittaa varusmiespalveluksen-käymättömyydestä.

Nykyään erittäin huomattava joukko nuoria miehiä määrätään C-luokkaan kutsunnoissa. Merkittävä osa näistä nuorista miehistä saa vapautuksen mielenterveys-syiden takia. Mielestäni tällainen asetelma, jossa nuori mies elämänsä alkuvaiheessa asetetaan ja alistetaan tilanteeseen, jossa hänestä tehdään merkintä valtion virastoon, missä kerrotaan, että kyseinen nuori mies on mieleltään sairas tavalla, joka estää varusmiespalveluksen, ajaa nuoren miehen kontekstiin, jossa seuraavana todennäköisenä asiana on joutuminen työkyvyttömyys-eläkkeelle.

Mielestäni nuoria miehiä vapautetaan varusmiespalveluksesta liian kevein perustein, ja tällainen C-luokkaan määrääminen on usealle nuorelle miehelle traaginen tilanne, jossa syrjäytymisriski kasvaa huomattavasti. Nämä C-luokkaan määrätyt nuoret miehet jäävät usein yksin ja nuoruutensa takia heillä ei ole tarkkaa tietoa ja ymmärrystä siitä, kuinka paljon varusmiespalveluksen käyminen vaikuttaa Suomessa ja suomalaisessa kulttuurissa.

Päivitys: 18.8.2025

Valtiotieteilijän työnhakua

Olen nyt toista viikkoa työttömänä. Olen nyt ymmärtänyt, että minun ei ole niin helppoa työllistyä koulutustani vastaavaan työhön, kuin olin aiemmin ajatellut. Opiskelen valtiotieteiden metodeja, eli laadullista ja määrällistä tutkimusta. Opiskelen myös kirjoittamista ja luovuutta. Keskeinen valtiotieteilijän taito on kirjoittaa valtiotieteellisistä asioita, mikä tarkoittaa minun kohdallani sitä, että olen nyt kirjoittamassa raporttia C-luokkaan määrätyistä asevelvollisista ja kirjoitan myös paria kirjaa, jotka käsittelevät valtiotieteellisiä aiheita.

Päivitys: 18.8.2025

Miksi en ole työllistynyt paremmin valtiotieteiden asiantuntijana?

Olen tällä hetkellä työtön työnhakija. Olen työllistynyt huonosti oman alan hommiin, eli valtiotieteiden asiantuntijan hommiin. Minulla on monipuolinen ja korkea-tasoinen osaaminen valtiotieteistä. Olen myös työntekijänä ahkera, tunnollinen, tarkka ja parhaani tekevä.

Uskon työllistymättömyyteni johtuvan siitä, että valtiotieteiden alan töihin on paljon hakijoita. Olen myös ollut jollain tavalla laiska, eli olisin voinut tehdä enemmänkin työllistyäkseni oman alan hommiin.

Tämä internet-sivustoni luominen ja ylläpitäminen minulle tällä hetkellä henkireikä, eli saan näitä kirjoituksia kirjoittamalla mielihyvää, ja koen, että pystyn hyödyntämään ja kehittämään osaamistani. Eli motivoidun näiden kirjoituksien kirjoittamisesta.

Kun sanon, että olen hyvä valtiotieteellinen kirjoittaja, tarkoitan erityisesti sitä, että minulla on korkeatasoinen ja monipuolinen ajattelun-taito. Tiedän monia konsepteja ja käsitteitä, ja minulla on ryhtymisen taito, eli olen aikaansaava ja ahkera.

Nyt kun olen työtön, niin aion tehdä töitä palkatta itselleni, eli kirjoittelen työnhaun ja yritystoiminnan ohella raportteja liittyen valtiotieteellisiin aiheisiin. Eli kirjoitan 1-5 sivun pituisia kirjoituksia (joita kutsun raporteiksi) eri valtiotieteellisistä aiheista.

Tällä hetkellä minulla on seuraavat aiheet työnalla:

• Rauhanajan asepalveluksesta vapautettujen miesten elämänkulku (terveys, työllisyys, sosioekonominen asema, sosiaaliset riskit (kuten syrjäytyminen)).
• Raportti siitä, millaisia keinoja on luoda valtiotieteellistä tekstiä (eli aikaansaavan kirjoittamisen metodiikka)
• Psykiatrisen diagnostiikan mielivaltaisuus ja seuraukset yksilölle ja yhteiskunnalle

Päivitys: 19.8.2025

Valtiotieteet ja filosofia

Valtiotieteiden piiriin kuuluu tiede nimeltä käytännöllinen filosofia. Olen opiskellut yhden 5 opintopisteen laajuisen kurssin käytännöllistä filosofiaa. Filosofia on relevantti tiede valtiotieteille, koska filosofia käsittelee ajattelua ja päättelyä.

Valtiotieteitä luodaan filosofisilla kysymyksenasetteluilla ja käsitteillä. Itse aion lisätä filosofian osaamistani kehittyäkseni valtiotieteellisenä ajattelijana. Keskeinen tavoitteeni on lisätä osaamistani kysymysten luomiseen ja etsimiseen.

Kysymyksen voi ajatella olevan kuin lapio, jolla etsiä tietoja ja realiteetteja ja totuuksia. Hyviä kysymyksiä kysymällä löytää uusia totuuksia, faktoja, realiteettejakin ja näkökulmia.

Päivitys: 25.8.2025

Minä sosiaalitieteiden osaajana

Minä olen Valtiotieteiden maisteri yhteiskuntapolitiikan oppiaineesta. Yhteiskuntapolitiikka koostuu mm. seuraavista: sosiaalipolitiikka, vammaistutkimus, vanhenemisen tutkimus, ympäristöpolitiikka, ja terveyspolitiikka.

Minä itse lähestyn sosiaalisia kysymyksiä erityisesti ihmisen käyttäytymisen näkökulmasta. Olen kiinnostunut siitä, miten käyttäytyminen ja yhteisöllisyys liittyvät yhteen.

Keskeinen osaamiseni perustuu juurikin sosiaalisten kysymysten analyyttiseen pohdintaan ja myös kurinalaiseen ja impulsiiviseen ideointiin. Olen kerryttänyt paljon valtiotieteellistä osaamista, mitä minä ylläpidän ja kehitän parhaan kykyni mukaan.

Olen suunnitellut, että kirjoitan ja julkaisen raportteja ja selvityksiä liittyen valtiotieteellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tarkoitukseni on kehittyä valtiotieteiden asiantuntijana ja tutkijana. Tällä hetkellä olen erityisen kiinnostunut puolustuspolitiikasta ja puolustuspoliittisista ratkaisuista.

Päivitys: 28.8.2025

Valtiotieteilijä journalistina

Olen valtiotieteiden asiantuntija, eli minulla on humanistista osaamista. Kvantitatiivinen orientaationi joihinkin asioihin on peräisin taloustieteen opinnoista. Olen ajatellut, että voisin yrittää työllistää itseni journalismilla, eli lehtijuttujen toimittamisella.

Olisin hyvä journalisti, koska minulla on kyseenalaistamisen ja luovuuden ja havainnoinnin ja kirjoittamisen ja erittelyn taidot. Olen myös rohkea.

Osaan kirjoittaa valtiotieteellistä tekstiä, ja tämä tekstilaji on lähellä tavallista sanomalehti- ja aikakauslehti-tekstiä. Voisin olla myös elämänkokemukseni perusteella kyvykäs kirjoittamaan lehtijuttuja.

Aiheet, joista kirjoittaisin lehtijuttuja, olisivat seuraavia:

• nykyaikainen miehuus, maskuliinisuus
• valtiontalouden menot ja niiden käsitteleminen
• rohkea tutkivat journalismi Suomessa
• ristiriitoja ja konflikteja luovat aiheet, ja näiden aiheiden hegeliläinen synteesi-hakuisuus
• urheilu-journalismi
• Suomen maanpuolustus

Päivitys: 8.9.2025

Valtiotieteet elämäntapana

Olen valtiotieteilijä myös elämäntavoiltani.

Valtiotieteellinen elämäntapa tarkoittaa minulle ainakin seuraavaa:

• kiinnostus yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan: työttömyys, rikollisuus, syrjäytyminen, työllisyys, köyhyys, yksinäisyys, ihmissuhteet, valtasuhteet, kielet ja kielitiede, kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat

Tilaan itselleni useita lehtiä, joita lukemalla pidän itseni ajantasalla maailman tapahtumista. Luen vähintään yhden kirjan viikossa. Minulla on kirjoja, joita luen usein, koska ne ovat niin tärkeitä: yksi tällainen kirja on prof. Henrik Meinanderin kirja Helsinki: Erään kaupungin historia.

Valtiotieteilijyys on myös elämäntapa, koska valtiotieteilijän on vaikea löytää töitä, jotka vastaavat täysin koulutusta. Tämä tarkoittaa, että valtiotieteilijä saa harjoittaa asiantuntijuuttaan myös vapaa-aikana, koska töissä ei pääse täysin käyttämään omaa asiantuntijuuttaan.

Päivitys: 9.9.2025

Minä sosiaalitieteilijänä

Minä olen opiskellut sosiaalitieteitä, mikä tarkoittaa, että minulla on ymmärrystä sosiaalisista asioista: ihmissuhteet makro- ja meso- ja mikro-tasolla. Olen erityisesti sosiaalisten riskien asiantuntija, eli minulla on tietoa ja ymmärrystä, miten valtio vakuuttaa kansalaisiaan sosiaalisilta riskeiltä. Sosiaalisia riskejä ovat mm. työttömyys, yksinäisyys, ja sairastuminen.

Minulla on myös metodologista osaamista valtiotieteiden alalta. Osaan regressio-analyysia ja kriittistä diskurssi-analyysia.

Päivitys: 9.9.2025

SELVITYS: C-luokkaan määrättyjen miesten elämänkulut ja osa suomalaisessa yhteiskunnassa

Aion kirjoittaa selvityksen C-luokkaan määrätyistä miehistä, heidän elämänkulustaan ja osastaan Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Oletukseni on, että C-luokkaan määrääminen vaikuttaa miehen elämänkulkuun haitallisesti. C-luokka on sosiaalisena kontekstina sellainen, että se asettaa määrätyn henkilön positioon ja kontekstiin, jossa seuraava askel on työkyvyttömyys. Tämä johtuu siitä, että C-luokka itsessään pitää sisällään määrittelyn, että määrätty on kyvytön suorittamaan varusmiespalvelusta, eli tietyllä tavalla kyvytön tekemään töitä.

C-luokkaan määrääminen tarkoittaa, että määrätty on vapautettu rauhanajan asepalveluksesta. Uskon, että iso osa miehistä, jotka on luokiteltu C-luokkaan, on kiinnostuneita ja motivoituneita suorittamaan varusmiespalveluksen aikana (tämä on se ihmisryhmä, jota tutkimukseni erityisesti koskee). C-luokkaan on määrätty paljolti mielenterveys-syiden perusteella. Aiempina vuosikymmeninä C-luokkaan määrättiin muiden lääketieteellisten asioiden perusteella, kuin mielenterveys-syiden takia.

Psykiatria tieteenalana on varsin uusi ja sen tekemät diagnoosit ovat osaltaan varsin mielivaltaisia. Psykiatrian ongelmallisuus tieteenalana on erityisesti, että nuorena tieteenalan, se luo diagnooseja ja diagnostisia kriteerejä mielivaltaisin perustein. Psykiatrian piirissä on ymmärtämättömyyttä ja osaamatonta diagnostiikkaa. Olen itse keskeisesti kiinnostunut juurikin psykiatrisista syistä C-luokkaan määrätyistä miehistä.

Kun henkilö on määrätty psykiatrisen diagnoosin takia C-luokkaan, niin hän on tietyllä tavalla vaikeassa tilanteessa. Mitä psykiatrinen diagnoosi merkitsee? Psykiatrinen diagnoosi ei ole samanlainen diagnoosi kuin fyysiseen vammaan perustuva diagnoosi.

Piilevänä ja pimeänä voimana psykiatrisissa diagnooseissa on valtapeli. Psykiatrit ovat mielisairauden asiantuntijoita. Heillä ei useinkaan ole parempaa tietoa ihmisen toimintakyvystä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Psykiatrit ovat luonnontieteitä opiskelleita henkilöitä, jotka saattavat olla tunnekylmiä ja ymmärtämättömiä ihmisen ei luonnontieteellisestä puolesta. Psykiatrin asettama epärehellinen ja/ tai valheellinen ja/ tai muuten väärä diagnoosi saattaa tuhota ihmisen elämän. Sääriluun murtuman diagnoosi ei ole samanlainen diagnoosi, kuin vaikkapa skitsofrenia. Psykiatrian piirissä on diagnooseja, joissa on paljon epävarmuutta.

Päivitys: 10.9.2025

Työnhakua edelleen

Haen töitä yhä. Kehitän myös yritystoimintaani. Keskeisin tavoitteeni yhteiskunnallisessa toiminnassani on luoda (taloudellista) lisäarvoa yhteiskuntaan toiminnallani. Myös pro-sosiaalinen, eli sosiaalinen lisäarvo/ hyvinvointi on tavoitteenani.

Keskeiset yhteiskunnallisen toimintani prinsiipit ovat: terveys, rauha, hyvinvointi, uuden keksiminen. Uuden keksiminen ja innovointi ovat erityisen tärkeitä, mutta monesti unohdettuja yhteiskunnallisen toiminnan muotoja.

Toimin järjestöissä ja muissa vapaaehtois-töissä, minkä tarkoituksena on luoda lisäarvoa yhteiskuntaan myös palkkatyöttömyyden tilanteessa. Tavoitteenani on omalta osaltaan lisätä yhteiskunnallista luottamusta ja hyvinvointia.

Päivitys: 19.9.2025

C-luokkaan määrätyn miehen konteksti

Kun mies määrätään kutsunnoissa C-luokkaan, hänen elämänkontekstinsa realisoituu sellaiseksi, että syrjäytymisriski kasvaa. Iso osa nykyisin C-luokkaan määrätyistä miehistä vapautetaan mielenterveys-syyn takia. Tällainen mielenterveys-syy luo stigmaa ja heikko-osaisuutta. Varusmiespalveluksen käyminen on mahdollisesti yksi tehokkaimmista tavoista taistella syrjäytymistä vastaan.

Miten C-luokkaan määrääminen ja työelämä liittyvät yhteen? Liittyvät paljonkin. Miten C-luokkaan määrätty mies selittää itselleen tilanteen, jossa hän on kyvytön käymään varusmiespalvelusta, mutta on kyvykäs osallistumaan työelämään? Tämä on vaikea kysymys. Aivan varmasti luo jonkinlaista epäjohdonmukaisuutta ja epävarmuutta.

Mielestäni C-luokkaan määrääminen on nuorelle miehelle yksi keskeinen tulevaa elämää määrittävä tilanne. Tarvitaan asenne-muutos (erityisesti palvelukelpoisuus-lausuntoja kirjoittavilta lääkäreiltä) liittyen siihen, että ymmärretään kuinka tärkeä ja hyödyllinen ja iloinen asia varusmiespalveluksen käyminen on.

Päivitys: 6.10.2025

Mitä teen nykyisin? Olen työtön puuhastelija

Olen tällä hetkellä työtön työnhakija. Olen yhä orientoitunut valtiotieteille, eli teen elämässäni paljon asioita liittyen valtiotieteelliseen ajatteluun.

Olen kuunnellut viime aikoina paljon kirjoja. Olen myös ryhtynyt tekemään päihteiden vastaista vapaaehtoistyötä.

Olen kirjoittaja, ja nyt minun on ahkeroiduttava. Minun pitää taas alkaa systemaattisesti tekemään kirjoituksia liittyen valtiotieteisiin. Minun on myös haettava inspiraatiota ja ajatuksia kirjoista ja muusta kulttuurista ja liikunnastakin.

Tarkoitukseni on luoda uutta ja luovaa ajattelua, joka luo puitteita uudelle valtiotieteelle. Haluan saada jotain merkittävää ja tärkeää aikaan valtiotieteiden parissa.

Päivitys: 9.10.2025

Olen alkanut tehdä sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä vapaaehtoistöitä

Olen alkanut tehdä sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä vapaaehtoistöitä. Olen alkanut tehdä huumausaineiden vastaista vapaaehtoistyötä. Olen alkanut harrastaa joukkueurheilulajeja (sähly ja jalkapallo) sosiaalisen hyvinvoinnin tuottamiseksi.

Päivitys: 15.10.2025

Aion pyrkiä opiskelemaan filosofiaa Helsingin yliopistoon

Olen nyt ollut työttömänä. Etsin itselleni tällä hetkellä järkevää tekemistä. Filosofian opiskeleminen ja tekeminen on minulle järkevää tekemistä. Aion pyrkiä opiskelemaan filosofiaa Helsingin yliopistoon. En hae muihin yliopistoihin. Tämä johtuu siitä, että olen syntynyt Helsingissä.

Käytän nykyään noin 20 tuntia viikossa työnhakuun ja 20 tuntia viikossa valtiotieteiden ja filosofian opiskeluun. Sivistän itseäni laaja-alaisesti ja pyrin tekemään minusta itsestäni maailmanluokan filosofian ja valtiotieteiden ajattelijan.

Päivitys: 20.10.2025

Ajattelijana kehittyminen

Aion kehittää ja opiskella itsestäni maailmanluokan ajattelijan. Olen opiskellut jo laaja-alaisesti valtiotieteitä ja seuraavaksi aion opiskella filosofiaa.

Filosofian opiskeleminen kiinnostaa minua. Olen motivoitunut kehittämään ajattelun kykyjäni.

Päivitys: 20.10.2025

Väitöskirja-projektini eteneminen

Olen suunnitellut ja ajatellut väitöskirjaani paljon viime aikoina. En ole onnistunut saamaan opiskelupaikkaa Helsingistä. En aio hakea muualle kuin Helsinkiin.

Väitöskirjani tavoitteena on tutkia suomalaisia C-luokkaan kutsunnoissa määrättyjä miehiä ja heidän elämänkulkujaan. Uskon, että tällaiselle tutkimukselle on tarvetta Suomessa.

Jos en onnistu saamaan opintopaikkaa tohtoriopinnoilleni, aion kirjoittaa kirjoja. Olen ajatellut kirjoittaa kirjan C-luokkaan määrätyistä miehistä ja toisen kirjan tekoälyn diskursseista.

Päivitys: 4.11.2025

Työnhaun eteneminen

En ole vieläkään onnistunut saamaan työpaikkaa. Etsin työpaikkaa synnyinkaupungistani Helsingistä, enkä ole valmis muuttamaan

Jossain vaiheessa saan työpaikan Helsingistä.

Päivitys: 5.11.2025

Kurinalaisuus

Olen pystynyt olemaan kurinalainen viime aikoina. Herään aamulla, juon aamukahvit, teen kuntoilut, selaan ja luen lehdet, lähden töihin tai opiskelemaan.

Olen hyvä luomaan systemaattista käyttäytymistä, jolla saavutan tavoitteita. Minun on hyvä kuitenkin muistaa, että ajoittain pitää rikkoa systemaattista käyttäytymistä, jotta resilienssi kehittyy ja ajattelu ja käyttäytyminen ei muutu liian jäykäksi ja ehdottomaksi.

Päivitys: 8.12.2025

Suomalaisuuden ja Suomen ylläpitäminen ja parantaminen valtiotieteellisenä tehtävänä

Olen päättänyt tehdä kielipoliittisia tekoja, eli aion kehittää ja ylläpitää suomen kieltä. Opiskelen filosofiaa ja valtiotieteitä ja suomen kieltä pystyäkseni luomaan ja kehittämään suomen kieltä paremmaksi ja ilmaisuvoimaisemmaksi.

Päivitys: 8.12.2025

Työttömyys

Työttömyys on vakava asia. Työttömyys aiheuttaa köyhyyttä ja kurjuutta ja epätoivoa.

Työttömän henkilön on hyvä etsiä ja keksiä ja löytää itselleen mielekkäitä aktiviteetteja, joita voi tehdä työttömyyden aikana: esimerkiksi opiskeleminen ja kuntoliikunnan harrastaminen.

Työttömyys lisää syrjäytymisriskiä ja todennäköisimmin lisää myös päihdesairauksien riskiä. Työtön ihminen tarvitsee järkevää ja hyvää tekemistä ajalle, jolloin on työttömänä.